Kolme vaaleanpunaista nappia

Vielä on olemassa tosi ystäviä, sellaisia jotka odottavat käymään ja antavat paljosta paljon.
Olin maanantai - iltana oikein unelmahommassani. Sain penkoa isolla kädellä itselleni lankoja ystäväni saamasta perintöpussista. Langat oli kerätty jätesäkkeihin ja se oli ilo silmälle.
Ooh, näin paljon. Yhdessä hujauksessa oli monta pientä pussia käännelty ja väännelty tyhjiksi säkkien kätköistä ja kumpikin sai mitä halusi.
Paljon villaa, ihan käsinvärjättyäkin joukosta löytyy. Ne lajittelen kangaspuiden läheisyyteen villahuopiani varten.
Hiukan on purettavia neuleita, ei hukata pätkääkään. Oli sekalaista nyttyä ja paljon kauniita värejä.
Muutama iso kartio puuvillaa ja glitteriä. On siellä virkkauslankaakin. Mohairia ja samettilankaa.
Lankoja on yhteensä 14. 6 kg. Joo-o, siinä on lajittelemista. Mutta on siinä tikuttamistakin. Vieläköhän laskisin omat lankanikin?
Eikä tuo läjä näytä edes isolta. Tai sitten meidän takapihan pöytä on niin iso, että lankamäärä hukkuu siihen pieneksi kasaksi. Yritetään hiukan tuulettaa lankoja pihalla pakkasessa, kun langat ovat olleet pussisäiltyksessä ja koirataloudessa. Menin ihan tukkoiseksi pölystä.
Ja kaiken tämän sain itselleni kolmella vaaleanpunaisella napilla, jotka ystäväni tarvitsee tekeillä olevaan neuletakkiinsa. Jo vain olin ne valmis käymään vaikka ostamaan nappikaupasta, mutta ne löytyikin omasta nappivarastostani.














Lauantaiselle ystävänpäivälle haluan toivottaa kaikille oikein mukavaa ja vaaleanpunaista päivää.
Minä aloitan viimeistelemään tyttären huomeniltaisia tanssiaisia, vaatteiden järjestelyä tytölle sekä muulle perheelle piisaa.
Lauanataina on jälleen pojan pelimatka, mutta juhlista laitan kuvasarjaa näkösälle heti ehtiessäni.