torstai 30. elokuuta 2012

1 000. postaus!

Siitä suuri kiitos ihan teille kaikille. 
Tämä bloggaaminen on vuorovaikutusta puolin ja toisin. Kirjoittaminen ja omien valmiiden töiden kuvaaminen on sellainen voimavara, josta olen tainnut ammentaa iloa ja voimaa myös muille.

Minun pitää kertoa teille illasta, joka toi hyvän mielen pitkäksi aikaa. Olin sisareni kanssa eräänä kesäkuun iltana kyläjuhlassa, jossa tapasimme tuttuja ja vietimme mukavan leppoisan illan. Minulle vieras nainen tuli luokseni, ojensi kätensä ja kiitti minua blogistani! Olin otettu, hämilläni ja hiukan sanaton.
Juu, minä. Sanaton! 
Hän on niitä lukijoita, joka ei koskaan jätä käynnistää muuta merkkiä, kuin luvun laskuriini.
Tiedän, että teitä on muitakin, mutta tämä tapaaminen jäi minua mietityttämään pitkäksi aikaa. Positivisen palautteen vastaanottaminen hämmentää. Ainakin, jos siihen ei voi etukäteen mitenkään varautua.

Blogillani on 111 tilaajaa ja mittari raksuttaa n. 300 päiväkävijää. Kiitos teille. Kommentit ilahduttavat aina.
Kun kirjoittaminen tökkii, lataan vain kuvia. Tytär ihmetteli kesällä, kun en kirjoita enää niin paljon. 
Täytyy todeta, että kulunut kevät ja tämä kesä on ollut kohdallani niin uuvuttavia, että en ole jaksanut paljon asiaan panostaa. Mutta toisaalta, en ole koskaan halunnut tätä lopettaakaan. Siksi ole maksanut lisätilaa kuvilleni, jotka osittain inpiroivat jopa minua. Niistä näkee edellisen vuoden tapahtumat.

Ja nyt kuviin!
Salkoruusu on päättänyt ottaa paikkansa ja minullehan se sopii vallan mainiosti. 2- vuotinen kukkija on pysynyt hyvin pystyssä kovissakin tuulissa ilman minkäälaista tukea.
Tämä ja syysnauhus ovat upeassa kukassaan huvimajan vieressä. Ihanaa tämä koko kesän läpi kulkeva kukinta. Koko ajan jossain on joku ihanuus.

16 kommenttia:

satunNainen Paula kirjoitti...

ONNEA-ONNEA!
Iloa on lukea blogiasi, täältä saa innostusta ja inspiraatiota, usein ihmetyksen kanssa: mitä kaikkea osaat, miten ihmeessä ehdit!?!!
Kuvat ovat kauniita, usein niissä huomaa jonkun pienen jipon, joka tuo hymyn huulille.
Jatka samaan malliin!!

Anonyymi kirjoitti...

Salkoruusu on aivan ihana ja salaperäinen kukka.Eikä ole aina varmaa nouseeko samasta paikasta kukkimaan.Voi verrata vähän sormustinkukkaan.äiti

Pirena kirjoitti...

Kiitos tästä ihanasta blogista.
Vaikka olenkin laiskistunut kommentoimaan enkä aina ehdi edes kommentoimaan, niin selaan aina alaspäin siihen asti mihin edelliskerralla jäin. Täältä saa niin paljon. Osaat kuvata hyvin.

Nna kirjoitti...

Minusta blogaamisessa on parasta juuri se, että sitä voi tehdä silloin kun se tuntuu hyvältä. Itselläni on välillä kausia, että tulee kirjoitettua juuri hätäseen yhden tai kaksi kertaa kuussa ja toisinaan voi olla viikko niin, että joka päivä tulee jotain uutta.

hanhan kirjoitti...

Juu, täällä varmasti käy paljon meitä, jotka emme kommentoi. Sinulla on kiva blogi, jota olen seurannut jo kauan.
Salkoruususi on IHANA

Päivikki kirjoitti...

Onnea blogillesi! Kuulun niihin, jotka käyvät lukemassa aina uuden postauksen, ja kommentoin silloin tällöin.

(Salkoruusustasi ole kateellinen. Miun kärsivällisyys ei riittäisi kasvattamaan sitä kahta kesää.)

Outi kirjoitti...

Kiitos siitä, että kirjoitat, julkaiset ja laitat kuvia. Minä käyn täällä aina päivityksen tultua, nautin jutuistasi ja kuvistasi. Ne ovat ihania.

Meitä, jotka emme jätä aina merkkiä itsestämme on varmaan monta. Mutta nautimme silti tästä blogista...

Pionimetsän Tiina kirjoitti...

Tuhat postausta on jo aika kiitettävä luku! Ihanat salkoruusut <3 Kivaa viikonvaihdetta sulle :)

Mammutti kirjoitti...

Paljon onnea, komea määrä postauksia!
Täällä on aina ilo käydä ja todella kuvat(kin) inspiroi ja iloa päivään tuo.
Kiitän ja kumarran ed. postauksen tunnustuksesta!

Ingi kirjoitti...

Onnittelut blogillesi, se on lukijansa ansainnut!

rommas kirjoitti...

Hieno saavutus! Ja ihana salkoruusu.

Eija kirjoitti...

Ihana ruusu ja Onnittelut pitkästä blogiurastasi :D

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille kaikille.

Susu kirjoitti...

Kiitos blogistasi ja varsinkin upesta kuvista. Aina ei tarvita niin paljon sanoja. Tuttu tunne on se kun tule jotenkin hämillinen olo kun joku tuntematon kertoo seuraavansa blogia. Palaute tuntuu aina kivalta.

tia kirjoitti...

Hienoa, onnea ;-) Kauniita kukkakuvia.

TeSa kirjoitti...

Suomalainen on niin vaatimaton!
Kiitos myös teille.