maanantai 24. huhtikuuta 2017

Höttipömpiäinen

 Kamera kiertää pirtillä ja tallentaa opintoihin liittyvää materiaalia. Alkuvuoden jaksolla oli kuvaamataitoa, joka ei saanut taaskaan minua hyppimään ihastuksesta. Olo oli suorastaan vaivaantunut, kun tiesin ryhmässämme olevan niitä, jotka oli jo lapsena laitettu kuvisryhmiin ilmaisemaan itseään. 
Lisäksi muissa opintoryhmissä oli niitä, jotka ovat tehneet tatuointeja vuosia, vuosia. Jotkut vain osaavat ja minä kuulun ehdottomasti niihin, joiden kynä, eikä ranne lämpene koko asiaan!
Aloitimme pyörremyrskyistä, päädyimme perspektiiviin, joka meni menojaan kolmostietä koden merta!
Jostain syystä juurikin nämä työt hävisivät kuin sattumalta, enkä edes muista jäikö ne koulun paperiroskikseen, vai päätyivätkö kotona pesässä poltettavien joukkoon.
 Enkä sitten löytänyt enää mistään alkuperäistä piirrosta, joka tehtiin mustekynällä jostain olemattomasta ötökästä. Ihme! Hukkasin seuraavaksi liimaspraypurkin kannen, kun laskin sen hetkeksi kädestäni.
Jokainen sai valita oman eläinhahmonsa ja minä päädyin tähän pömpiäiseen.
Ensimmäinen vedos oli mustekynätyö, joka kopioitiin, näkyy ylimmäisenä. 
Tästä leikattu kehys oli seuraavan työn reunus, joka jaettiin haluamiin pintoihin, muotoihin ja taas väritettiin.
Tein oman työni puukynillä, jotka tasailin vesitäytteisellä kynällä.
 Seuraavaksi taas kopioitiin ja mietittiin tuote, jonka voisi itse toteuttaa. Minähän valitsin lasin, ullatus, jota varten suunnittelin vadin. Maalasin työn akryyliväreillä ja kiinnitin kulmiin pienet kopiot, jotka voisin toteuttaa esim.lasijauheilla ja murskeella. 
Tuskin koskaan edes kokeilen, mutta jätänpähän asian hautumaan.
 Lopuista mallinteista ja maalatuista suikaleista tein kolme nopeaa ja helppoa askartelua, kun ope kantoi pöydälleni surrilankoja. 
Taivuttelin maalatut palat lankaa pitkin, toisen pyöräytin renkaaksi ja kolmannen mansetiksi.
Jätän nämä odottamaan syksyä, josko voisin hyödyntää kuvioita kankaanpainannassakin.
 Väriympyrän muodon sai valita itse. Tämä oli ainoa väripilkku, joka innosti todenteolla.
 Pientä vapinaa havaittavissa värien rajakohdissa. Jos olisi viitseliäs, voisi väripinnat leikata irti toisistaan ja liimata palat vaikka mustalle kartongille. 
Arvaa leikkaanko?
 Jollain lailla kuvaamataito on aina ollut kaukana minusta, mutta kaikki muu värien käyttö ja näprääminen mieluisaa. 
Ostin muutaman sivellinsetin Lidlistä, kun olivat keväällä myynnissä.
 Samaten erilaisia värituubeja on tullut hommattua. Odottavat korkkaamista.
 Kävimme opintoryhmämme kanssa koulupäivän jälkeen paikallisessa Nannan paperi ja helmi-kaupassa, jossa meille esiteltiin kaupan tarjontaa. 
Itselleni kyseinen kauppa on jo hyvinkin tuttu. Siellä on helppo poiketa koulusta lähteissään ja samassa paikassa kävin askartelukurssilla taannoin. 
Tällä käynnillä pääsimme kokeilemaan embossausta, paperi- ja kulmaleikkuria, vesivärejä, hilekynää ja, ja...
Oli kyllä kiva käynti ja taas tarvii poiketa, vaikka en muista mitä tarvii ostaa =)
 

3 kommenttia:

Rantapuikko kirjoitti...

Paljon kaikkea ihanaa on tänne tullut sitten viime poikkeaman =))

ma-te kirjoitti...

Kivan näköinen höttipömpiäinen ☺
Kivaa alkanutta viikkoa Sinulle TeSA ♫

TeSa kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne.