Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua

Todellinen kesä on alkanut! Omenapuissa on melkoinen pöhinä, kun tontinreunoilla sijaitsevat mehiläispönttöjen asukit kilpaa lentävät kukasta kukkaan.
Viime keväänä puissa oli kyllä kukintoja, mutta ei tarpeeksi pölyttäjiä. Eli satotoiveita voisi jo herätellä. 
Aikaisina työaamuina tuoksuu jo kesä. Se on makea, lämmin ja aurinkoinen. Viikolla satanut vesi tuli tarpeeseen. Maa kaipaa kosteutta, joka näkyy tänä aamunakin sumuisena pilvenä.
Kuvailin myöhään illalla kasvaria, jonne olemme kantaneet vanhan matkasängyn.

 Kesähuone tai mikä tämä tila onkaan, on kiva sisustaa pienin jutuin. Runkopatja ja petari, kunnon peti, jonka päälle on laitettu päivä- ja pitsipeitto. Värjäsin keltaisen pitsipeiton tumman lilaksi, väri jota oli paketillinen jäljellä.
Verhot katokseen jouti pirtiltä käyttöön ja verhokaari on myös jäänne menneiltä vuosilta. Eli kierrättämällä kasattu divaani.

 Nostin porrasaskelmille pelakat. Mårpackan vaaleanpunaisin kukinnoin on herkkä ja kaunis.

 Tilassa on vielä ulos kannettavia kukkaistutuksia ainakin nämä tähtisilmät. Ihastuin pastellisävyisiin altakastelulaatikoihin, joihin etsin sävyyn sopivat kukat.
Istutuksen takaa nousevat kiemurat ovat tukikeppejä kurkuille ja tomaatille.

 Valkoiset pelakat päätynevät terassipöydälle.

Tilassa on nyt myös pieni vesiaihe. Näin tämän talvella erään myymälän pihamyynnissä huimaan alehintaan, enkä päässyt millään ohi ostamatta.

 Tässä petuniassa on samat sävyt, kuin divaanin tekstiileissä.

 Etureunassa näkyvät mansikan rönsyt lupailevat punaista satoa.

 Naisfiguuri saa ylleen mekon keijunmekosta.

 Talven aikana löytyi edullisesti verkon kohopainot, joita olen etsinyt pidemmän aikaa. Tämän vihreän olen tainnut ostaa Tiimarista. Kolmen pallon yhtenäisestä pötkylästä maksoin n. kympin verran.

 Nautitaan kesäisistä päivistä.