Hankoon!

Toisen päivän ajomatka suunnattiin Hankoon. Tänne olen halunnut jo pidemmän aikaa. Kesälomani mahdollisti reissun keskellä viikkoa ja nautin suunnattomasti siitä kiireettömyydestä, kun saatoimme pysähdellä missä ja milloin vain. Olimme varanneet yöpymispaikan airbnb kautta ja saimme käyttöömme kerrostalosta yksiöhuoneiston. Kaikilla mukavuuksilla ja hyvän tilava huoneisto otti meidät vastaan tapaamattamme vuokraajaa. Avain oli sovitussa paikassa ja asunto käyttökunnossa.
Olimme hetken paikoillamme, että saatoimme lähteä tutustumaan kaupungin nähtävyyksiin. Vaihdoimme ajopuvut kevyempiin asusteisiin ja taas olimme valmiit näkemään jotain uutta.

Kaupungin alueella on paljon puistoalueita, joissa on kauniita kukkaistutuksia. Kun sain kypärän pois, olin jo kuvaamassa upeita kosmoskukkia.

Kirkkopuistossa oli ihanat kukkapylväät, jotka näyttävine kukkkineen toivat mieleen karkkivärit, heleän pastellin.

Kirkon takana näkyy vesitorni.

Tästä ideaa ensi kesän kukkaistutuksiin, petunioiden tai surffiinien rohkeaa värien käyttöä.

Molemmin puolin portaikkoa istutusalueen kauneutta.

Paljon on paljon ja kyllä sillä saadaan aikaiseksi näyttävyyttä.

Nousimme portaat kirkolle, mutta välipuhelu antoi pienen levähdystauon tasanteen penkeillä.

Vesitornissa on myös näköalatorni, mutta sinne emme pyrkineet edes seuraavana päivänä. Tyydyimme vain katselemaan Suomen ensimmäistä varsinaista vesitornia.

Kirkko kuvattuna kalliolta upeassa ilta-auringon valossa.

Kirkkopuiston vieressä on ranta ihan lähellä. Kesällä ei lasketa syötyjen jäätelöiden määrää, joinakin päivinä enemmän on aina enemmän. 
Hangon kaunis rantamaisema on silmiä hivelevä. Olisin voinut istua tuijottamassa merelle tuntikausia, jopa ilman jäätelöä. Tänään ei ollut hellepäivä, mutta väki viihtyi niin rannalla, kuin meressäkin. 
Rantaviivaa Hangossa riittää. Kuivanmaan ihmisenä sitä kaipaa lähelle vettä, kun siihen jo lapsena on tottunut. Uimassa emme käyneet, kun kämpälle oli matkaa ja kypärä oli vedettävä päähän aina siirtymille.

Kauniiden uimarantojen lisäksi halusin nähdä nämä paljon puhutut pitsihuvilat, jotka muistuttavat menneen ajan loistosta kylpyläkaupugissa.

Kävelimme kohti Hangon Casinoa ja samalla ihastelimme mennyttä rakennuskulttuuria.

Casinolla oli jokin tapahtuma, kun saavuimme paikalle. Iltasella pihamaa täyttyi juhlivasta väestä.

Hankoselfiet uimamajalla.

Casinollakin on varsin mittava historia. Sen pihapiiriä ovat kulkenut monta ennen meitä. Meidän käynti oli ensimmäinen. Täytyy tunnustaa, että en ollut tutkinut tämänkään kaupungin historiaa, enkä nähtävyyksiä ennen tätä iltaa.

Kallioista rantaviivaa riittää. Jospa olisi ollut terveet jalat, täällä olisi voinut kierrellä illalla vähän kauemmankin ajan.

Kun väki väheni kallion päältä, siirryimme vuorostamme sinne.

Kuinka sileäksi meri on hionut kiven pinnan. Lämmin päivä oli lämmittänyt myös kallion, jonka päällä istuimme ja katselimme ohikulkevia laivoja tuolla kaukaisuudessa.

Selatessamme paikkamerkintää puhelimestani huomaan, että olemme kävelleet Rakkauden polkua pitkin. Se lähtee Casinon rannasta 1.5 km pituisena, hyvin opastettuna. Mutta koska me päädyimme kallioille omia polkujamme pitkin, en moista nähtävyysmerkkiä edes huomannut. 
Reitti on tehty jo 1800-luvulla kylpylävieraille ilmakylpyjä varten. Täällä myös emigrantit tanssivat siirtolaisaikoina odotellessaan laivan lähtöä Amerikkaan.

Me emme ottaneet ilmakylpyjä, vaan napsimme omia eväitä seuraten, kuinka aurinko heittää pitkää varjoaan.

Polut olivat painuneet maaperään niin selkeästi ja helppokulkuisiksi, että ilman opasteitakin ja turvallisestikin täällä pääsee kulkemaan.

Vanha mänty käkkyräisine oksineen polun varrella.

Voiko omaan pihaan haluta uimamajan? Edes yksi!

Casinon pihan kauniit istutusalueet. Joitain tunnistin; tupakka, härmesalvia, surffari, marketta, asteri, sininen soihtuköynnös. Taustan punainen kukka nimetön.

Kävelimme takaisin pärrälle, puimme ja lähdimme ajelemaan kohti Casinoa ja sen ohi. Päädyimme seuraavalle rannalle, ohi monien kauniiden pitsihuviloiden.

Karusellissa oli vielä hetki sitten monta lasta kiertämässä.

Liikuimme rannan suuntaisesti niin kauaksi, että sain kuvattua kirkontornin auringon värjätessä taivaan upeilla väreillään.

Kun kaupunki hiljeni, teimme ilta-ajolenkin takaisin kämpille.

Aamulla otimme kaksi erillistä herätystä. Kun ei ollut kiire mihinkään, jälkimmäinen herätys sai meidät vasta liikahtamaan. Edes läheiseltä työmaalta tullut metallinen kolina ei saanut meitä hereille ennen kymmentä!
Vielä pieni kierros kaupungilla, varsinkin kun huomasin olevani jälleen Dress like Marien vaateliikeen lähellä. Samanlailla pääsin Ahvenamaalla käymään Marien kaupassa, kun kohdalla hokasin, tossa se on.
Matka Hangosta jatkui...