Tuoksuja, tuoksuja

Vieno kesätuuli tuo mukanaan hyvän tuoksun, jossain kukkii. Kesän tuoksuissa on jotain niin perin tuttua ja odotettua. Kesään kuuluu erilaiset tuoksut, joita voi aistia kasvukauden aikana. Sateen tuoksu on puhdas. 

Maan tuoksu, kun ilma lämpiää. Tai syksyn raikas kylmän tuoksu. Viljan tuoksu, onnistuneen sadon korjaus. Mädäntyneen kasvuston tuoksu, kun kasvusto vaipuu lepotilaan. Erilaiset tuoksut tuovat muistoja. Minulle voimakkain tuoksumuisto on kerrostalon kellari, jossa peruna tuoksuu hyvälle. Samalla kun sen tuoksu "narskuu" hamapaissa, se lisää ruokahalua. Toinen on lipeän levitys. Ei pöllyä hiekkatiet. Eikä sovi unohtaa vastaleikatun nurmen tuoksua. 

Taannoin mietittiin töissä, että olisi vaikea luopua mistään aistista, kun jokaisella solullaan voi nauttia kaikesta. Tuoksut ovat nyt valloillaan ja minäkin aistin jotain muuta, kuin allergiaa. Ainakin hetken.

 Moskovan Kaunotar, alla olevat kuvat, on hiukan punertava nuppukukinnoltaan, auettuaan valkoinen. Voimakastuoksuinen upea kerrottu kukkanen. Kukkii nyt ensimmäisen kerran piskuisessa varressaan pergolan kukkapenkissä. Tämä taimi on lähtenyt hyvin kasvuun ja kirii korkeuksiin luoden varjoa pergolan yhdelle reunalle.

Toisaalla kasvaa ja kukkii kesän aikana useamman kerran pieni max. n,1,5 m kasvava lila syreeni, jonka oletan olevan Dark Purple. Se saattaa olla jotain muuta, mutta pensaan pieni koko on omalla paikallaan pelkkää plussaa. 

Tämäkin Moskovan Kaunotar.

Pihassa ja aidanteella kasvaa äkkiseltään laskettuna 12 syreeniä. Kyllä, pidän niiden tuoksuista ja kasvutavasta. Aidanteella kasvavat luovat kivan suojan hiekkatien puolelle ja estävät pölyn lentämisen pihaan. Suuret puskat myös vaimentavat ääntä niin täältä tuonne, kuin sieltä tänne. 

Syreeniä ei täydy leikata, kuin huonot pois. Joinakin vuosina kuivia oksia on ihan mahdottoman paljon, jolloin ajamme traktorin peräkärryineen pensaiden viereen ja miäs moottorisahoineen töihin. Muutoin riittää vain huonojen leikkaaminen.

Kun kävin kuvaamassa syreenit, oli osassa kukintoja vasta nuppuvaihe. Kiva, ettei kaikki pelmahda yhtä aikaa kukkaan, vaan voimme nauttia kesän kauneudesta kauan. Tämän helleaallon jälkeen varmasti osa kukinnoista kuihtuu pois, mutta aina tulee uusia toisaalle. 

Näille lajikkeille minulla ei ole mitään nimeä. Ne on syreenit. Kaikki kolme pensasta kasvavat vierekkäin ja  näin eri sävyt näkyvät hyvin.

Jos ylin oli lila, keskellä on punertava niin tämä alin on aika vaalea lila, tai enemmänkin siniseen taittava lila. Kukkivissa pensaissa on kauniina päivänä paljon pölyttäjiä, ettei nyt tarvi nokkaansa työntää justiinsa samaan kukintoon ;)