Välillä lasia

 Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virrassa oli viime kuun loppuun asti näytillä Marjatta Jokelan lasiteokset. Upeita, taidokkaita ja kaikki erilaisia.

Rautalangasta kudottuja ryijyjä, joiden pinnassa värikkäät lasit kierrätetystä materiaalista. Pinta on kolmiulotteinen, eloisa ja erilainen. Ihanaa oli nähdä lasityönäyttely lähellä, kun samalla tuli nähtyä kirjastorakennuskin ihan entisen elämän, vuorotyön, vieressä.

Omien lasitöideni kanssa en ole talven aikana paljon puuhaillut, kun työhuoneen lämmityksessä on säästelty. Jos sitten ilmojen lämmettyä menisin jatkamaan keskeneräistäni. 

Teen osan kurssilaisten sulatuksista omassa uunissani ja kun tilaa jää, täydennän sen omillani. Tässä tulee pari iltanopeaa. 

Hyödynnän sulatuslasien paloja, mitään ei heitetä pois. 

Sama työpohja sulatuksen jälkeen. Avaan uuninluukun heti, kun se on mahdollista ja annan työn jäädä pohjalevyn päälle odottamaan.

En nosta työtä välillä, vaan jatkan työstämistä uunissa olevan pohjalasin päälle. Käytän pinsettejä palojen asettelussa. Leikkaan paloja, etsin työhön sopivia valmiita muotoja.

Näissä töissäni oli tarkoitus hyödyntää pieniä lasilintuja, joita olen tehnyt lasten perheiden joululahjoiksi muutama vuosi sitten. Kun Eemeli syntyi syksyllä, tein pyynnöstä lisää. Ensimmäinen satsi oli liian pieniä, mutta toisesta löytyi se oikea. Sittenhän näitä jäi kourallinen tsirpattamaan uusia töitä varten.

Kuvasin työn aamuaurinkoa vasten, jolloin värit korostuvat entisestään.

Nostin työn pöydälle, jolloin valo tulee työn eteen, ei taakse. Nyt näkyy hyvin värien eri sävyt.

Ihan läheltä

Pling!

Tässä on samassa uunissa sulatettu toinen työni, johon keräsin satunnaisesti paloja, jotka sopivat käytettävissä olevaan tilaan. 

Osa laseista, striker, saa värinsä vasta uuninlämmössä. Muoto pysyy, väri muuttuu.

Tästä pohjaväristä tulikin kiva! Ladon tämänkin pohjalasin päälle lisää lasia. Kertaalleen sulatettu lasi on pyöristynyt, terävät kulmat ovat sulaneet. Se haastaa aina uudelleen aseteltavien palojen kanssa, että ne pysyvät halutussa kohdassa. Jos ne ei pysy paikoillaan nyt, ei ne pysy sulatuksessakaan.

Kun avaan uunin toistamiseen, tsadam. Kaikki palat ovat pysyneet paikoillaan, kiinnittyneet ja on aika puhdistaa työn tausta kuitupölystä joka tulee suojapaperista keraamisen levyn ja lasiin väliin laitetusta paperista.

Kuvasin myös tämän työn ensin ikkunaa vasten ja sitten pöydällä.

Minulla on tänä keväänä loppunut jo kaksi iltakurssia. Yhden lasikurssin kanssa jatkamme vielä toukokuun puoleen väliin. On taas ollut antoisaa työskennellä erilaisten töiden parissa, ohjata, neuvoa, auttaa ja mikä parasta, tutustua uusiin ihmisiin.