tiistai 18. marraskuuta 2008

Joululahjapalvelua

Vieläkään en ole luvannut tehdä tilaustöitä, mutta tätä pyyntöä en voinut evätä. Niin paljon olemme saaneet apuja tämän huivin tilaajalta, että vuoroin vieraissa.
Minua lähestyttiin kainolla mielellä ja hattu kourassa, josko minä neuloisin jonkun huivin joululahjaksi. Vai ehtisinkö minä neuloa? Olisiko minulla mitään mallia, josta saisi kauniin lahjan? Löytyykö minulta lankaa vai pitääkö lähteä hakemaan?
Kaikkeen annoin myöntävän vastauksen ja kun pyyntö esitettiin vielä niinkin ajoissa, kuin lokakuussa, ehdin hyvinkin saada työn ajoissa valmiiksi.
Ihan ensimmäiseksi, muita vaihtoehtoja en miettinytkään, tuli mieleeni tämä Revontuli. Näytin omat kaksi huiviani ja siinä se sitten lopullisesti päätettiin. Tästä tulee hyvä lahja.
Varastostani löytyi valmiiksi kerätty kerä, ei kun hommiin kun muilta töiltäni joudan.
Tässä langassa on punaisen kauniit sävyt, lämmin ja pirtsakka. Tein taas koko kerän melkein loppuun saakka, mitä sitä langanjämiä turhaan keräilemään.
Pesin neuleen ennen huuhteluainekylpyä. Langasta lähti jo neuloessa mahdottomasti mustaa käsiin, eikä vesi huuhdellessa meinannut kirkastua lainkaan. Joissakin langoissa on irtoväriä ihan mahdottomasti.
Eloveenatyttäreni suostui eilen kauniissa pakkassäässä olemaan huivin kanssa kuvattavana.
Varmaan arvannette, että huivintilaaja on mies, joten kysyin jälleen kerran nähdessämme, että paketoidaanko? Kyllä vaan, pistetään pakettiin. Pussiin laitoin langasta tietoa, ettei huivia pestä väärin. Mainitsin myös huivista löytyvän ohjesivun.
Siinä pussi odottaa keittiössämme valmiina. Saa noutaa!
Laitoin sitten heti toisen samanlaisen huivin tekeille, kun vauhtiin pääsin. Mutta mikä siinä mallikuviossa niin paljon voi taas alussa tökkiä, että piti aloittaa tämä jälkimmäinen huivikin kolme kertaa? Minä vaan kysyn! Olen tehnyt tällä mallilla jo useamman huivin ja aina takkuan sen aloituksen kanssa. En vain jaksa keskittyä tarpeeksi. Se se varmaan on syynä.

Ulkokuvauksien jälkeen nappasin kuvan kuistilla marjovasta kanervasta. Pikkupakkasen tuo kestää ja niitä pikkupakkasia on ollut niin mahdottoman vähän.

Kävin noutamassa tämän tunnustuksen Intsulta, kiitos sinulle. Näitä kaikkia kauniita muistamisia on saapunut syksyn aikana kovin monta. Kaikista niistä, kiitos teille.
Jos nyt vain laitan tämän näkösälle, enkä jatka sitä kenellekkään henkilökohtaisesti. Olkoon se jokaiselle lukijalle yhteinen.

18 kommenttia:

Nna kirjoitti...

Voi miten minulle tuli mukava mieli tekstistäsi. Mies on ajatellut huivin saajaa pyytäessään sellaista, ja sinä olet saanut aikaan kauniin kokonaisuuden mallista ja ihanan värisestä langasta. :)

Pirjo kirjoitti...

Onpa kaunis huivi, sekä väri että malli.

Edina kirjoitti...

Todella kaunis! Nuo värit ovat aivan mielettömän upeat!

Tupuna kirjoitti...

Kaunis, kaunis :)

Pami kirjoitti...

Kaunis, kaunis on!! Yhdyn edellisiin kehuihin!

Minullakin takkuaa aina aloitukset - ei niin mallista kiinni, mutta jos ei kolmea kertaa tarvitse aloittaa, niin suorastaan ihme! :-)

Vuokko kirjoitti...

Näin syksyisillä markkinoilla ihan livenä samanlaisen huivin ja olin "mennyttä". Jospa olisi intoa niin paljon, että joskus itselleni samanlaisen tekisin. On tuo niin UPEA!

Matleena kirjoitti...

Arvaapa, mitä minä aion sanoa tuosta huivista?! ;o Niinpä, KAUNIS on, todella kaunis! ;D Eihän siitä muuta voi sanoa! Revontuli on ainakin yksi parhaimmista, jos ei paras, huivimalli. Ja tuo lsngsn väri on hyvä, raidoittuu kivasti. Vai säätelitköhän itse. Ja teit vielä niin suloisen lahjapaketinkin, että varmaan saaja on otettu lahjastaan.

eva kirjoitti...

Ihanan jouluisen värinen revontuli. :)

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille kaikille.
Olen itsekkin hehkuttanut tekijälle huivin ihanaa ja helppoa mallia, ihan tuota alkukaavaa lukuunottamatta.
Huivia tehdessä ei tarvi mitään laskea, kunhan tekee kerän loppuun.
En tehnyt langan vaihtumiskohtiin mitään säätöjä, se vain osui ihan nappiin reikäkerroksen kanssa.

Hanza kirjoitti...

Eipä sinullakaan helppoa sitten ole, kun kolmesti joutuu yhden aloittamaan :). Kyllähän sitä sen verran rakastaa käsitöitä, että viitsii nähdä vaivaa. Kivaa se ei ole, mutta lopussa kiitos seisoo. Ainakin tuo huivi lämmittää vaikka vain katselee sitä. Mahtava väritys!

Rusina kirjoitti...

Huivi on niin kaunis, että olen ihan sanaton...

titta kirjoitti...

Upea tuo revontuli ja kauniisti paketoitu.

Kaunista myös ulkona :)

katja kirjoitti...

Kauniin värinen huivi.Aivan ihastuttava

TeSa kirjoitti...

Ilmankos ei valmistu taas mitään uutta, kun takkuan aloitusten kanssa.
Kiitos teille kaikille. On kiva löytää uusia blogeja kommenttien kautta.

Hepsi kirjoitti...

Kaunis Revontuli!

Juu, se aloitus on vähän tarkkuutta vaativa. Nyt olen oppinut, että kun laitan heti alusta pitäen silmukkamerkit aina ennen jokaista nurjaa silmukkaa, se onnistuu helpommin. Siis ihan jo heti ennen sitä ekaa keskisilmukkaakin.

Eila kirjoitti...

Kaunis ja kauniin värinen huivi!

eija kirjoitti...

Ihana huivi. Minäkin ostin huivilankaa, mutta en ole koskaan käsin neulonut pitsineuleella huivia,enkä tiedä riittääkö kärsivällisyys.... No koneella sitten...Ihanan jouluista tuolla "yläkuvissa" Onko tuo maton sidos tuossa yhdessä kuvassa... Kaunis kumminkin. Mukavaa viikonvauhdetta sinulle.

TeSa kirjoitti...

Kiitos, kaikille.
Maton sidos on kaupan mattopuissa paukutettu. Onkohan se sitten peruspalttinaa. Paperinarua sujutettu mukaan.

Pitsihuiveja on paljon erilaisa, helposta haastavaan. Eikä tämä Revontuli ole vaikemmasta päästä toteuttaa.
En vain ole tottunut käyttämään silmukkamerkkejä töissäni, lasken ja puran.