Ainakin tämän hetken, kun tahdoin kuviini mettäläistä tunnelmaa.
Tein suuren vikaostoksen, kun menin ja ostin muka neulejakkuuni mututuntumalla sopivaa lankaa.Pah.
Se ei ollut mitään sinnepäinkään, vaan mettään mentiin.
No, siitäpä minä mitään huolestunut, vaan hyödynsin virheeni ja aloin kaivella netin syövereistä muutaman vuoden takaista ahaa-elämystä. Tämän minä haluan myös tehdä.
Nythän minulla oli sopivansävyinen lanka ja siitä se taas lähti.
Tosin lopputulemasta en ollut ihan niin varma kuin lankani sopivasta sävystä. Siis siitä, että ottaako miäs kuksivat käyttöönsä vai ei.
No mikä ettei ja niinhän tuo lähti pipa päässä illan reeneihin. En tiedä katosiko uskottavuus pojilta valmentajaansa, mutta pojilla oli kyllä hymy herkässä, eikä kukaan kuitenkaan iljennyt sanoa yhtään mitään. Ehkäpä juurikin suurien hikikarpaloiden pelossa ;))
Pohjaväri on Hjerte Garn Baby Trunte, 100 % erittäin hieno merinovilla.
Musta shiluetti Fortissima socka 75 % villaa, 25 % polyamidia.
2, 5 mm:n pöröpuikot.
Metsästys ei ole koskaan kuulunut perheemme harrastukseen, nautimme muutoin kyllä metsän annista.
Metsäautotiet ovat ulkoilureitteinä tulleet tutuiksi, oikasevatkin pitkän matkan, kun poiketaan "mettän taakse" käymäseltään.
Poikiemme harrastuksessa kyllä maastopuvut kuluvat ja suurissa peleissä hihamerkit osoittavat kansalaisuuden.
Hilpeätä sunnuntaita sinulle,
6 kommenttia:
Pari kertaa piti katsoa pipaa. Hauska, taidanpa napata idean jos joskus tulevaisuudessa tämän tekisin. Meidän suvun miesten vapaa-aika kuluu näitä etsiessä.
Ihana pipo, vallan hirtehinen:) Ei ainakaan ole tiukkapipoinen pää pipon sisällä, hih!
Onhan ihan lemmekäs pääkappale ;)
Todella kaunis pipo ja väritkin just, eikä melkeen :)
:) Hilittömän hilpeä pipa, eikä varmasti tämä kiristä päätä.
Minun kanssani ei tiukkapipot pärjääkkään.
Kiitos teille.
Lähetä kommentti