Tänä vuonna olen merkannut kalenteriini edellistä vuotta tarkemmin kaikki lähialueen rompepäivät, enkä kuitenkaan ole päässyt paikan päälle kuin muutaman kerran. Monta syytä alkukesästä, isäni kuolemasta asti on estänyt minua lähtemästä mihinkään.
Rankkasateisina kesäpäivinä ei paikalla ole ollut myyjiäkään kuin ne sitkeimmät, saati asiakkaita.
Mutta eihän se vähäinen käyntikerta mitenkään vähennä innostusta ja hyvin harjaantunutta tarkkaa silmää, kaikki varteenotettava tarkistetaan ja tarkkaan punnitaan, ostanko vai en?
Lamput, varjostimet ja kaikki lampunjalat katson aina hyvin tarkkaan. Saako tästä tehtyä vielä jotain, pystyykö muokkaamaan vai annnanko olla sinällään, kun katselen hetken aikaa?
Tämän pöytävalaisimen ostin jalan takia. Varjostimissakaan ei ole mitään vikaa, mutta kaiken voi aina muuttaa. Tehdä uudet lasikuvut, ottaa nämä ikkunavalaisimiin, tai....
Iltojen pimetessä, pieniin valaisimiin on mukava sytytellä valot.
5 kommenttia:
Kaunis lamppu.Se on ollut hyvä löytö.Nukke on niin hauskan näköinen istua töröttäessään.äiti
Minustakin lamppu on kaunis! Sinulla on tosiaan silmää kauneudelle ja osaat poimia ja ottaa sen käyttöön.
Lampussa onkin tosi kaunis jalka, mulla on olohuoneessa ikkunavaloissa just tuollaiset samanlaiset lasikuvut.
Kaunis lamppu. Kiitos torikuvista, missäs minun silmäni ja korvani olivat, kun en ollut kuullut tapahtumasta. :D
Kiitos teille.
Pieniä lamppuja on mukava sijoitella kodin pimeisiin nurkkiin.
Eija, et ole ainoa joka missasi toritapahtuman, mutta jatkoa on ilm. suunnitteilla.
Lähetä kommentti