Hartsikorut

 Jälleen minulla aivan vieras materiaali, tai aine, josta olen kyllä kuullut, mutta en ole koskaan työstänyt.

 Kerran viikossa jatkuvat ohjaustoiminnan-päivät ovat jokaisen luokkalaisemme omavalintainen materiaali, jonka hän haluaa ottaa ohjattavaksensa. 
Samalla jokainen meistä tekee kirjallisen osuuden ohjattavan työskentelystä, sujuvuudesta ja annamme rakentavaa palautetta.

 On vaikeaa olla innostumatta aiheesta kuin aiheesta, vaikka pääasia on, että seuraamme vuorollamme ohjaajan edistymistä.
Välillä pitää oikein muistuttaa itseään, että vaikka saamme opetella niin monia kivoja asioita, pääpaino on ja tulee olemaan ohjaus.

 Eikö olekin syötäviä?
En voi kuin ihmetellä, miten herrrkullisia nämä ovatkaan.
Hartsi on myrkyllistä, joten työtilan tuuletuksesta on pidetty huoli ja työskellessä nesteen kanssa, käytimme hansikkaita.

 Ostin kirpparilta ihan tätä kurssia ajatellen silikonimuotteja, jotka sopivat niin kooltaan, kuin malliltaan täydellisesti koruiluun.

 Tytär oli antanut joskus ostamansa kielikorut, jotka ovat kyllä melkoisen suuria. Nämä ovat siis käyttämättömiä, eli juurikin tuon koon vuoksi annettu muuhun käyttöön. Kyllä sä äippä nää johonkin keksit käyttää.

 Kukkamuotti on Ikean vanhaa mallistoa, jääpalamuotti.

 Olen käyttänyt koristeena nukkiksen askarteluissa käytettäviä fimomassatankoja, joista olen leikannut kirurginveitsellä ohuita siivuja ja upottanut ne hartsiin paljettikukkien, lehtien ja hileiden kanssa.
Kun oikein tarkkaan katsoo, voi erottaa stanssatut pienet pehoset, jotka on käsitelty decoupage lakalla kolmeen kertaan/ puoli ennen hartsiin upotusta.

 Kukaset, sitruunat ja lehden fimomassatangosta.
Keltaisessa korussa sulatettuja lasisia millefiorihelmiä.

 Koska hartsin kuivuminen kestää jonkin aikaa, on työn pintojen viimeistely jäänyt vielä tekemättä.
Samoin reiät, jos haluaa tehdä ripustuksen.

 Perhoset tein myös kirpparilta ostettuun silikonimuottiin, josta valmis työ on huomattavasti mukavampi irrottaa, kuin jääpalamuotista. Vaikkakin laitoin molempiin muotteihin ruokaöljyä ennen hartsin kaatoa.

 Näissäkin suurena "timangina" kielikoru.

Medaljongipohjat ostin ohjaajalta kurssilla. Purkasin tyttäreltä saamani rannekorun, josta otin nuo sydämet ja täytin ne valkoisilla pienillä helmillä. Korupohjassa on juuri sen verran korkeutta, että sain valutettu hartsin jäätelötikulla kaikkien helmien päälle ja työn pinta jäi kivasti koholle.
Ai koukutuimmeko? Kyllä! Jatkokurssia odotellessa.
Kuvasarjan ylimmässä kuvassa kolmas sydän, jonka täytin kultaisella hilekynsilakalla.