Tänään olen puuhastellut pieniä askareita pihalla ja pirtillä.
Kasvihuoneella tehtiin tulevaan kevääseen istutuksia, tulppaaninsipulit ruukkuihin ja kellariin. En ole koskaan istuttanut suoraan maahan ainoatakaan sipulia. Anoppini viisasi minua, myyriä ei kannata ruokkia. Ruukut saavat olla kellarissa suojassa ja joskus keväällä, auringon ollessa jo korkealla, kannetaan keltaisessa lehdessä olevat istutukset päivänvaloon. Eikä mene montaakaan päivää, kun lehdet alkavat vihertämään ja kukkavanat nousevat kukintojaan aukomaan. Istutusruukut ovat kaunis lisä, muutoin talven jälkeen tyhjennetyllä kuistilla.
Laitoin taas sisääntulokuistille lisää viheryttä. Tyhjillään olleet helmiamppelit saivat sisäänsä sammalta ja havuja. Kynttilöitä ei taida olla tarvis poltella näissä asetelmissa.
Miäs kaivoi kieroon kasvaneen kuusennäreen jotta sain sinkkiastiaani täytettä.
Yksinkertaisen kaunis astia on tämän syksyn kirppislöytöjä. Jätin astian vesiprunnin alle, unohdin sinne, onneksi ei haljennut liitoksistaan, kun hädissäni menin auttamaan jäisenä pullistelevaa astiaa tyhjentymään.
Astia täytettiin hiekalla, koristeltiin sammaleella ja vielä hyvissä voimissaan olevilla koristekaaleilla. Pienemmän pojan keräämiä kuusenkäpyjä aseteltiin sammaleen päälle ja muutama tulppanisipulikin sai asetelmasta paikkansa.
Kuvailin päivällä ulkoillessani viimeyönä valmistuneen Revontulen. Piti vain sitkeästi valvoa puolen kahteen, päätellä kaikki kaksi langanpäätä ja laittaa huivi vielä pesuunkin. Vai olikohan tämä joululahjavalvojainen, lahjaksi kun menee tämäkin.
Tämä olikin toinen valmistunut huivi tälle viikolle, kolmatta aloitin hetki sitten. Tarvitsen pojan huomiselle pelireissulle käsityön mukaan. Linja -automatkalla ja pelien väliajoilla ehdin tikuttaa monta uutta silmukkaa.
Kuinkahan monta silmukkaa maailmassa tikutellaan vuorokaudessa?
Huivin lanka on sitä samaa sävyä kuin tuo aiemmin tehty, kolmas kaikenkaikkiaan. Luulen, että nyt on tuo sävy loppuunkulutettu, käsi ei löytänyt korinpohjalta yhtään valmiiksi kerittyä kerää.
Ja nyt pitää ryhdistäytyä vielä sen verran, että saan ne loputkin keittiönikkunat pestyä ja laitettua verhot paikoilleen. Olen tosi hyvä vetkuttelija joidenkin töideni kanssa.
Ja kiitos ihan kaikille kivoista kommenteista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Olet sinä aikaansaapa ihminen, kun taas olet noin ihania koristeita väsännyt ja uuden Revontulenkin tikutellut valmiiksi! Ei tarvii ollenkaan moittia itseään, jos jonkun työn kanssa vähän aikaileekin. :)
Voi hyvä jysäys,taas hieno huivi! Sulla kyllä täytyy olla vuorokaudessa enempi kuin 24h !!
Sitä vaan tuntuu, että nutaa, eikä mikään tunnu valmistuvan.
Voi kun olisikin enempi tunteja, mulla taitaa vaan olla nopeat sormet.
Kiitos teille.
Olet tehnyt tosi kauniin huivin.
terveiset täältä lumipyryisestä Kotkasta..
-Krisse-
Kaikki niin ihania juttuja: pihassa ja ruukkuja. Enpä ole saanut aikaiseksi ja tuntuu että on niin pimeää, ettei siellä mitään edes nääkään tehdä. No onneksi nyt päivällä vähän valoisampaa.
Kaunis huivi :)
Taidat selvitä vähillä yöunilla, oisko siinä kerkiäväisyytesi salaisuus.
Voi kun pärjäisinkin lyhyillä unilla, mutta minun täytyy saada vuorokaudessa nukkua 8 - 12 tuntia, vähemmillä unilla menee hermo kireelle.
Kiitos kehuista.
Oletpas tehnyt kauniita asetelmia. Täytyy todeta kuten Intsu, että sinulla on vuorokaudessa enemmän tunteja kuin muilla. Revontulihuivi on hieno!
Mukava löytää bloginpitäjä naapurikunnasta!! Huivi on kaunis!
Heh, mitenköhän paljon sitä saisikaan valmista, jos muutaman tunnin saisi lisää vuorokauteen?
Kiitos huivinohjeen tekijälle, on se ihana malli toteuttaa.
Johanna, mukava kun jätit käynnistäsi jäljen.
Huivia pitää taas ihailla ja noita koristeviritelmiä!
Kyselit justiinsa mitä 7-veljestä lapasissa on, näitä:luonnonv.,vaaleanpun.,tummaruskea, hyvin vaalea ruskea (beige?)ja vihreät moniraidasta(löysin vielä sitä).
Sulla tota energiaa riittää, kauniita huiveja ja koristuksia pukkaa. Mä olen junnannut paikalla jo pidemmän aikaa.
Tuo onkin hyvä idea istuttaa kevään sipulikukat ruukkuihin ja talvehtimaan kellariin. Harmi, kun en omista kellaria. Meilläkin myyrät riesana.
Todella kauniin huivin olet kutonut, ihanat värit!:)
Kiitos ihan kaikille.
Energiat on välillä ihan vähissä, mutta tankataan vaikka väriterapiaa.
Lähetä kommentti