Liputetaan

 
 

Tänään Minna Canthin päivänä olisi voinut vetää lipun salkoon. Myönnetään, että meillä harvemmin lippu nousee talviaikaan salkoon. Siis ei tänäänkään. Samaisena päivänä vietetään tasa-arvon päivää, joka minusta on ihan itsestäänselvyys, mutta ei se tasa-arvo taida olla ihan kaikille tasa-arvoista.

 Minnasta innostuneena päätin kantaa oman korteni kekoon nimellisesti tämän Kaari Utrion kautta saadun huiviohjeen myötä.
Koko blogihistoriani aikana on tämä Minna Canth - huivini ollut tilastossani katselluimpien TOP 10.
Tällä hetkellä juurikin päivitykseni on sijalla 10. Huivi on yksinkertaisuudessaan kaunis ja helppo toteuttaa. 
Kuvissa oleva huivini on päätynyt kiakkohallihuivikseni ihan siitä syystä, että se on suurin huivini ja lämmin. Lankavalintani ei ollut mitenkään suunnitelmallista aikoinaan huiviani neuloessani, keräsin vain langanjämät yhteen työhön ja neuloin.

 Uusia jämiä olisi taas kertynyt suuri kasa vuosien varrelta ja mielessä monta kertaa ollut tehdä uusi huivi. Suuri huivihan on ihana heittää pelin alussa polviensa päälle, vielä hiukan kääntää pitkiä liepeitä kankkujensa alle ja nauttia pelistä. Melkein kolme erää pystyy peliä katselemaan ilman vilunväreitä, jos peli kulkee ilman suurempia vihellyksiä.

Kuvissa esiintyvät nyssäkät eivät mitenkään liity mahdolliseen seuraavaan huiviini. Tämän talven kiakkokaukaloissa pelataan vielä loppuotteluita, joihin emme katsojina osallistu, joten uudelle huiville ei ole akuuttia tarvetta.
Onnea mitalipelipaikkansa saaneille joukkueille.