Ruusut

En tarvitse syytä, kun ostan kauniin ruusukimpun itselleni. Arki on tasaista, mukava työ rytmittää vielä toistaiseksi päivääni. Toisaalta, odotan jo ihan tosissani kasvukauden loppua ja hetken hengähdystä. Olen lomani ansainnut.

Syyskuussa alkaneet lasikurssi-illat jatkuvat vauhdikkaasti. Illan päätteeksi käyn aina sellaisilla ylikierroksilla, että oksat pois. Viiden tunnin mittaiset yöunet eivät ole moksiskaan, vaikka tiedän sen, se on ihan liian vähän minulle.

Seesteinen on myös remonttimiäheni, joka on kyllä jo suunnitellut uuden kohennuskohteen, joten rymsteeraus jatkuu lähiaikoina pienen tauon jälkeen.

Pienellä budjetilla ja hyvillä ideoilla ollaan jälleen liikkellä ja tarkoituksena on järkeistää tilojen käyttöä.
Odotan innolla, mutta lähinnä kauhistelen sitä varastoitujen tavaroiden siirtämistä paikasta toiseen, joista osasta pystyn luopumaan helposti. Osaan pääsen käsiksi monen vuoden jälleennäkemisen riemulla, tahi sitten kauhulla.

Nuorimmainen ilmaisi itsensä, kuulematta remontin kohdetta, että tehkää sitten, kun hän on armeijassa. Tuskin maltamme odottaa siihen asti, kun seinä kaatuu!

Aurinkoista päivää sinulle,