lauantai 2. elokuuta 2008

Pohjois -Karjala



















On istuttu autossa yli 1 850 km viimeisen viikon aikana.

Pidän sanonnasta, kauaksi on pitkä matka. Niin oli itärajallekkin - meiltä saakka. On tehty matka hiljaisuuteen ja paikaan, josta aloimme pitämään päivä päivältä yhä enemmän. Paikka tuntui ensin ihan tyhjältä, täällähän ei saisi aikaansa kulumaan millään.
Sentään viikon verran samassa paikassa. Mutta täältähän löytyi vaikka mitä ja lopun aikaa saattoi vain olla tuntematta mitään pakkoa tehdä yhtään mitään. Meillä oli käytössä soutuvene ja kalaisat järvet. Polkupyörät ja hyvät tiet. Auto ja kartta, joka opasti meidät mukaviin kohteisiin. Ja tv, josta saimme vihjeen käydä eläinpuistossa. Siis, täydellinen loma!
Mökkimme sijaitsi rajaseudulla Hoilolassa, vain 6 km Venäjän rajalta. Vilkasliikenteinen tie Ilomatsiin kulki majapaikkamme vierestä ja siellä Ilomantsissa kävimme mekin tutustumassa.
Matkalla poikkeilimme pikkuteille, löysimme mukavia majoituspaikkoja ja ihanat lakkasuot.
Lakat olivat osittain kypsyneet ja miäs niitä poimi sen verran, että saimme lätyille ja aamujogurtteihin lisämaustetta. Lättyjä höystettiin välillä mustikoilla tai mansikoilla, mutta kermavaahtoa piti olla aina tarjolla.
Lomalla sai herkutella monin eri tavoin. Valmistimme itse ruokamme, ei tarvinnut katsella kellosta koska seuraava ruokailu on.














Välillä laitoimme yhteiselle kodalle hyvän hiilloksen ja tikun nokkaan m
akkaraa tai savustimme kalaa. Mökillä keittelimme nopsasti ruuat ja puuhailimme pihalla.
Automatkoille otettiin aina termarillinen kahvia ja teetä. Mehut ja voileivät kylmälaukkuun ja taas olimme menossa.

Telkkarista hokasin mainoksen Kiteen Eläinpuistosta ja siellä kiertelimme kaikessa rauhassa yhden päivän. Eläimet olivat viileänä päivänä mukavan virkeitä, ei tarvinnut kurkotella aitojen raoista pientä möykkyä kaukaisuudessa, vaan kaikki eläimet kurkkivat uteliaina ohikulkijoita. Mieleenpainuvimpia oli Jake - jakkihärkä, sekä alpakat.

Yksi etukäteen suunniteltu retkipäivä oli tiistaille ja silloin lähdimme jo aamusta aikaisin Savonlinnaan.
Ajomatkan suunnittelimme sellaiseksi, että saatoimme ajaa läpi Punkaharjun kauniin maiseman. Kyllä, kaikki kauniit vesistöt sai minut huokailemaan kauneudellaan.
Yhden paikallislehden ilmoituksesta löysin mielenkiintoisen museokohteen nuorimmaista ajatellen ja se on Kerimäellä. Sotahistoriamuseo. Suomen sotahistoria on aina kiinnostanut poikiamme, olihan heidän vaarinsa aikanaan mukana näissä sodissa. Aseet ja rajat kartoilla katseltiin moneen kertaan ja ulkona kiertelimme juoksuhaudoissa ja kävimme korsussa.
Kerimäen kaunis kirkko jäi sitten toiseen käyntikertaan. Se olisi ollut mukava nähdä, kun ihan vierestä ajoimme ohi, mutta aikataulumme piti meitä vauhdissa.
Savonlinnassa viivyimme yhden työpäivän ajan. Ensin parkkeerasimme perheautomme lähelle linnaa. Niin oli moni muukin tehnyt, kun Ollin päivänä pääsi ilman Olavinlinnan kierrokselle ihan oppaan kera. Opastus oli leppoisaa ja varsin kattava. Paikan päältä pongasin Jukka Rintalan.
Linnassa olisimme saaneet aikaa kulumaan vaikka kuinka kauan, mutta Maakuntamuseokin oli katsottava.
Pikaisen roskaruokatauon jälkeen pinkaisimme torille katselemaan Lörtsynsyönnin MM -kisoja. Hauska tapahtuma, vaikka olisi kyllä jäänyt minulta väliin hotasu minuuttiin sen jyrätyn piirakan syönnin kanssa. Iltasella istuimme kyllä rauhassa maistelemaan piirakoitamme ja katselimme vilkasta torielämää.
Tytär halusi Suomalaiseen kirjakauppaan tapaamaan Milla Paloniemeä - Kiroileva Siilin - tekijää.


Koska mökillemme oli pitkä matka, emme jaksaneet jäädä katselemaan ilotulitusta. Ajelimme Värtsilän kautta lyhyintä tietä takaisin.
Päivään olisi voinut vielä sovittaa monta kohdetta, mutta emme olleet ainoat turistit sinä päivänä kaupungissa. Autolla siirtyminen paikasta toiseen ei houkutellut ja kävellen osa matkoista tuntui liian työläältä.

Kalaisat vedet houkutteli narraamaan kaloja lähes joka päivä. Tyttären mielestä kalat narrasi heitä. Matoja ei läydetty, joten taikinaklimppiä tarjottiin. No, sen söi kalat mielellään, eipä tullut saalista. Uistimella vedetty kala katkaisi siiman ja vei mukanaan useamman kuvan.
Nuoremman pojan koukkuun jäi haukia, ja ne olikin suurta herkkua savustettuna.

Aikanaan alkaa se kotimatkakin ja pakkaaminen. Osa meistä olisi vielä jäänyt mökille, vaikka yhden päivän vesikatko laittoi miettimään ruokajärjestelyjä uudestaan.
Aamulla aikasin oli auto pakattu, avaimet palautettu ja matka kohti Joensuuta alkoi. Sinnehän piti poiketa vain yhden asian takia, Joen lanka. Muut mättäsivät jäätelöt nassuunsa pihalla, kun minä tulin kaupasta kassi täynnä lankoja.

Kahvitauko vietettiin Valamon vierasvenelaiturin lähellä ja pikainen kierros Valamon luostarissa notkisti puutuneita jalkojamme.

Kun aikataulu on tiukka, niin juosten ehdittiin Vaajakoskella tekemään pikaiset karkkiostokset Pandan tehtaanmyymälästä. Aikaa oli 6 minuuttia kaupan sulkemiseen.
Pidemmän jaloittelutauon saimme Jyväskylän Viherlandiassa, josta ostin muutaman kasvin pihalle ja sisälle.
Eikä meillä niin kiirus olisi kotiin ollut, mutta paikkakunnallamme järjestetty Hämysfestari alkoi iltasella, ja sinne mieli nuorimmainen isänsä kanssa.
Onneksi Jyväskylän rallin katsojat jonottivat autoineen siinä vastaantulevien kaistalla, muutoin olisimme tuurillamme olleet siellä useamman kilometrin jonon viimeisimpinä.
Ihanaa olla kotona jälleen. Pyykkikone jauhaa jo toista koneellistaan ja kukkien kastelu odottaa pihamaalla.
Olen neulonut matkalla paljon. Oikeasti, ihan väsyksiin saakka. En ehtinyt ennen matkaa aloittaa mitään käsityötä, mättäsin vain paljon lankoja kassiini, mallilehtiä, puikkoja ja laskimen. Yhdestä työstäni loppui lanka, yksi valmistui, yhtä jo käytinkin ja tätä hitainta työtäni teen vielä monta päivää.
Kylässä hyvä, kotona paras!

8 kommenttia:

Kirsi kirjoitti...

mekin kävimme ollin päivänä kaupungilla. Maakuntamuseossa piipahdimme tällä kertaa. Nuorimmaisen kanssa en linnaan uskaltanut. Kivalta kuullosti lomareissu.

nienor kirjoitti...

Olipa kiva matkakertomus, haluaisin itse vierailla monessa mainitsemassasi paikassa! Kaunis kesä ja Suomi, mikäs sen parempaa :)

KristiinaS kirjoitti...

Huh, kiirusta piti vaikka juttu alkoi jotenkin sillä, että oli rauhallista. Putosin kai kärryiltä tuossa menossa. Tommonen loma olis varmaan kiva, en ole lomaillut tuolla tavoin.
www.tiinas.vuodatus.net

Hepsi kirjoitti...

Oi, teillä on ollut ihana matka!
Minä olen opiskellut Savonlinnassa ja serkkujani asuu sillä suunnalla, kaksi Kerimäellä. Paikat ovat siis tuttuja!

Kati kirjoitti...

Teillä tuntuu olleen hieno reissu. Jaa, että Hoilolassa sitten olitte. Meikän anoppi on sieltä läheltä kotoisin ja jonkun kerran mekin on samoissa maisemissa oleskeltu. Kaunista ja rauhaisaa. Pitääpä seuraavalla kerralla pistäytyä Joen langassa, en ole koskaan käynytkään. Tervetuloa takaisin kotiin!

Intsu kirjoitti...

Tervetuloa takaisin kotiin ja linjoille! Johan mä olen sua odotellutkin ja ikävöinyt! Hieno reissu teillä on ollut. Kyllä ne reissut mukavasti katkaisee arjen ja sitten matkan kruunaa kun saa taas tulla kotiin.

TeSa kirjoitti...

Joku on tänään ihan tööt! Matkaväsymys painaa ja mistään ei meinaa tulla mitään valmista.

Suomi on hieno paikka lomailla, paljon on tullut kierreltyä, mutta aina löytyy uusia kivoja matkakohteita.

Meille sopii matkailu, jossa kuljetaan paljon, ei löhöillä paikoillaan pitkää aikaa.
Mukava käydä ihmisvilinässä, mutta palata takaisin hiljaiseen paikkaan.

Monta mukavaa blogia jäänyt lukematta, viikko meni nippanappa hyvin ilman tietokonetta.

Kati kirjoitti...

Moi! Sivuillani olisi sinulle jotain =)