maanantai 4. elokuuta 2008

Puutarhassa rehottaa

Kiitos runsaiden sateiden ja lämpöisten päivien, viinimarjapuskamme alkaa notkua kypsien marjojen painosta. Ihan vain äidilleni tiedoksi, kohta on kypsää poimittavaa!
Meillä näitä marjapuskia ei niin paljoa ole, 14, mutta ne on isoja. Oksat painuvat sadon painosta, ja marjat on mehukkaita. Itse en aio tänä vuonna paljon poimia, kulutus on aika vähäistä nykyään. Mutta jonkun verran uutta satoa pitänee mehustaa.
Marjapuskat on istutettua aikoja sitten, n. 50-vuotta, vanhan vihannestarhan ympärille.
Itse en kasvata mitään juureksia, mutta kauniin reunuksen marjapuskat antaa puutarhallemme, josta löytyy paljon katseltavaa.
Ison tilan vie kasvihuone, joka ei mikään kaunistus ole, mutta kun se on niin tilava ja käytännöllinen, niin saa olla just sillä kohdalla missä nyt on. Eli keskeisellä paikalla.
Eikä kasvihuone ihan tyhjillään ole, muutama tomaatti ja kurkku ei paljon tilaa vie, mutta miähen perunaviljelmä se vaatii tilaa.
Moneen vuoteen ei enään olla edes omiin vähäisiin tarpeisiin kasvatettu perunaa pellolla, mutta joutilaan tilan olen antanut perunanviljelyyn kasvihuoneelta. Ja hyvin se peruna sielläkin kasvaa. Kastelu hoituu samalla, kun muutenkin kastellaan istutuksia.
Puutarha on aina ollut perheemme mieluisimpia oleskelupaikkoja, vaikka ympäri taloa löytyy monia muitakin istumapaikkoja.
Täältä löytyy vesikaivo, jota kyllä pitää käynnissä pieni sähköinen suihkulähteen moottori. Tosin kaivo on tällä hetkellä ihan piilossa runsaiden kukkaistustusten takana.
Kuinka nämä näin rehväksi kasvoivatkin, kun keväällä näytti kaikki niin valjulta?
Miestä pidempää kukkavartta on kaikissa väreissään ja osa on katkeillutkin tuulen ja sateen takia. Pitäisi keväällä laittaa tukiverkko tuon Ritarikannuksen ympärille, saisi kunnolla tuettua kasvia.
Samaa kukkamaata eri puolelta kuvattuna.
En laittanut keväällä montaa eri lajiketta siementä kasvuun, mutta samettikukkaa sitäkin enemmän.
Taisin joskus laskea, että 200 tainta ainakin olen potittanut ja istuttanut. Kukka on kaunis ja kestää hyvin sateessakin.
Ja sitä nyt vain sattuu olemaan joka paikassa, padoissa, istutusryhmissä, kuistinkaiteella. Tulette varmasti näkemään niitä vielä monissa kuvissani.Meinasin tehdä vieläkin pidemmän kuvakierroksen pihamaalta, mutta olkoon tämä pieni osa puutarhaamme kukkasena sinulle alkaneelle viikolle.

3 kommenttia:

Päivi kirjoitti...

Ihania kukkasia. Anoppinikin on ahkera samettikukkien kasvattaja. Hajunsa vuoksi kai pitänee joitain ötöjä loitolla.

famu kirjoitti...

Voi mitä ihanaa saat pitää ympärilläsi.Tällä hetkellä kerrostaloasujana kadehtien katson kuviasi.- Kiitos kommentistasi.Kyllä ompelutarvikepussukassani mittanauha on.Se kurkistaa pienimmästä(matalimmasta) "kotelosta" vasemmalla.

Hanza kirjoitti...

Aivan upeita kuvia sinulla taas! Erityisen pitkään katselin noita puutarhan kivikuvia.
Kiitos Summer Blog -tunnustuksesta. En nyt valitettavasti aijo jatkaa sitä, koska kesä on ohi, ennenkuin saan päätettyä, kenelle tunnustukset jaan.