Tekemistä kaikille

Lomailuun kuuluu jonkinlainen palautuminen kaikesta suorittamisesta ja voimien kerääminen lomalta paluuta varten. Eikö?
Tässä molempien maastossa pyrimme viettämään lomaa, huilaten, ei mitään pakkosuorittamista. Ennen lomaa moni työkaveri huikkasi molemmille, hyvä että saatte vähän huilata. Siksi emme jää kotiin, koska kotona on aina pakko tehdä jotain. On vaan!
Lomalla saa tehdä jotain, jos huvittaa ja nyt huvitti. Minä pysyin aika paljolti mökillä, kurkkailin verhojen raosta, kurkkiiko joku muukin =)
Miäs huseerasi laskettelumäessä, soitti vain välillä, joko syödään. Pysy ny siellä mäessä. Sain olla aika paljon itekseni. Yhtenä iltapäivänä lähdin mukaan Alakattiin, kahvilaan, kun tunsin jo jaksavani tavata muitakin. Työni on niin hektistä, että koen tarpeelliseksi olla välillä kaukana kaikesta. Lomalla en halua olla sosiaalinen, vaikka minulla ei ole mitään muita vastaan. Mitä enemmän minulle tulee ikää, voin jo sanoa ääneen sen mitä ajattelen. Haluan olla rauhassa, että voin hyvin työssäni.

Majoituspaikoissa on mainio mahdollisuus tehdä omat ruokansa, jos ei ihan gourmeetasoista, niin peruspöperöitä. Vain yhtenä iltana kävimme syömässä ulkona. Keittiö suoritui hyvin, ottaen huomioon sesonkiviikon, jolloin joka paikassa on väkeä paljon liikkeellä. Saimme jo pöytiin ohjauksessa kuulla, että viive on n.45-60 min. Se meni nopeasti alkupaloja napostellessa. Vyöryimme ylämäkeen ja kiristyvä pakkanen siivitti askeliamme. Etelän immeiselle yli 10' pakkanen tuntui himpan kireeltä. Kylmimmillään käytiin n.-20'.

Kävellen olisit jo perillä, linja-autolla järkevästi, mutta omalla ihan kohdillaan. Oman auton käyttö välimatkojen osalta ei ole kaikkein järkevin valinta, mutta sen kun kuitenkin saa ovelta ovelle, niin piankos sen nappaa lämpiämään ja taas ollaan menossa.

Keilaamisesta on tullut meille tapa, kun olemme lomaviikoilla. Tälläkin kertaa varasimme radan kahdesti. Ensimmäisellä kertaa se oli taas melkoista rännittämistä. Kiitos, teille on tehty kierot radat, kun maksoimme käynnin. Ei kun uutta kertaa varaamaan!

Toisesta käynnistämme piti tulla ihan kelpo aamukeilaus, mutta se pahuksen kilpailuvietti pääsi naksahtamaan päälle. Ostimme vielä lisäaikaakin, kun rataa ei oltu varattu heti jälkeemme. Saimme ottaa mittaa toisistamme, vuoroin voitimme, mutta miäs nakkasi paremmat kaadot.
Hikihän siinä tuli ja kädet kipeäksi. Käytän jatkuvassa rasituksessa tukea sekä kyynärässä, että polvessa. Välillä molemmissa polvissani. Käsi ei kuitenkaan avusta huolimatta aina jaksa, vaan pudottelen asioita, kuten keilapallon. Loppupäivästä kaikki kilpailut pannaan ja mökille tankkaamaan.
Iltapäivän lilluimme kylpylän lämpimissä vesissä, istuimme ihmiskeittimissä ja nautimme savusaunan lämpöisestä annista.

Miäs takkavalkean ääressä makkaratikun jatkeena.

Päivän vitamiinit lasissa. Kauheasti ei lisätabuja ole otettu, mutta vältetty suoraan olemasta flunssa-aallon lähellä.
Alueella oli kuumetautia, jolta onneksemme vältyttiin.

Otsikko, tekemistä kaikille, kuuluu kohdallani, kamera esiin! Jossain vaiheessa ajattelin, että onko minulla kuvia päivitykseen, kun en liiemmin lähtenyt liikkeelle. Annas olla, kun tulee kohdalle hyvä auringonlasku, niin johan kuvamateriaalia alkaa kerääntymään.
Olkaatten hyvät, kuvasarja hiipuvasta auringosta, jossa takana oleva Vuokatinvaara antaa hyvän taustan.
Näissä kuvissa on rauhaa, lempeyttä, välittömyyttä ja kohtaamista luonnon kanssa. Kuvia ei ole muokattu, ei shopattu. Kännykän kameraa ei säädetty.

Talviset kuvat on hyvä päättää maistuvan Huuskolan Jäätelö Oy herkkuhetkeen! Paikallinen valmistaja, suosittelen.