torstai 5. syyskuuta 2019

Auringonkukat

Suuren suuri ei auringonkukkien kasvuala ole, mutta jo muutamalla kukinnolla saa katseltavaa pitkäksi aikaa. Pihassamme kukkivat auringonkukat on laitettu siemenkasvuina toukokuussa. Esikasvatus olisi aikaistanut loppukesän kukintaa.
Olen kuvannut kukinnan vaiheita aamuyön tunneista täyteen loistoonsa. Aikaisin aamulla kameran etsin vain on niin mutuna, että eihän näistä oikein selvää ottanut, onko kukinto etsimessä laisinkaan, vai muuten suhruinen kuva.
Istutukset ovat etupihalla, työhuoneelle menevän ajotien varressa. Laatikkoistutuksina nämä piti kastella koko kesän, koska samassa kasvulaatikossa on köynnöshortensian uudet taimet. Viime päivien sateet ovat pitäneet huolen, että vettä riittää ihan luonnollisesti.
Lajikkeiden määrä ei ole kummoinen, muutamalla erilaisella saatiin jo hyvinkin näyttävä alue. Auringonkukkien lajivalikoima on moninainen, ei pelkästää korkeuksiinsa nousevaa hojoa, vaan hyvinkin matalaa ja tanakkaa vartta. Sellaisia, mitkä pysyvät pystyssä ilma tukea.
Aurinkoisina päivinä ottavat kukinnot kaiken huomion itseensä.
Neliveto päällä pomppianen kiertää kehää ja nauttii niin valosta, lämmöstä, kuin kukinnon suomasta makeudesta. Iloitsen nähdessäni nämä pörriäiset.
Samalla kehällä kiertää useampi siivekäs, joista jokainen on tervetullut samalle kukinnolle.
Leikkona kukkanen on myös pitkäikäinen. Jo yksi oksa saa auringon huoneeseen.
Kerrannaiset kukinnot muistuttavat nallekarhua. Lajikkeen nimi on Teddy Bear. Mieleni tekisi koskettaa terälehteä ja laskea montako kerrosta päällimmäisestä alimpaan kerrokseen on.
Osa kukinnoista on vielä aukeamassa, eli linnuille riittää syötävää joksikin aikaa.
Vanhat joustinpatjan jouset ovat ruostuneet kivasti muutamassa vuodessa. Niitä vasten on istutettu köynnöshortesiat, joiden kasvu on todella hidasta.
"Alamäessä" kukkii matala lajike, ylempänä korkeampi.
Upea tiilenruskea auringonkukka on luhdin seinustalla. Kaukaa katsottuna se näyttää pystyyn kuolleelta, mutta lähempi tarkastelu sen näyttää, elossa ollaan. Upea hehku!

Vauhdikkaasti ollaan taas menty, viikko alkaa olla lopuillaan. Viime viikonlopun vapaapäivät meni töissä, joten alkavia vapaita tässä ootellaan jo malttamattomasti. Sitä ennen päivätyö ja ensimmäinen iltakurssi lasin parissa.
Mukavaa viikonloppua sinne kaikille ja kiitos kivoista viesteistänne.

6 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Kauniita;)))))))
...meillä kurre kuljettaa noita auringonkukan siemniä pitkin kylää....
;)naapurissa kyllä kauniisti "minun"auringonkukan-siemenet "kasvaa ja kukkii:))ei minun pihalla:)))
:)mutta ihailen "salaa:),kun naapurissa on nurmikin vehreämpää:))))))))))
Oikein ihanaa syksyä,Sinulle TeSa!!

TeSa kirjoitti...

Kiitos Liisa, samoin sinulle❤
Anopin tulput kasvoi pitkin peltoja, kiitos myyrien 😆

Sartsa kirjoitti...

Mystisiä ja upeita kuvia!
En voi uskoa, että laitoin juuri itekin kuvan, jossa toi patja käytössä ;D Etenkin kun näin sinusta unta viime yönä. Kirjotin sen ylöskin, jos uskallat käydä kurkistamassa :)

TeSa kirjoitti...

Kävin just lukemassa päivityksesi!
Enneunet, niissä on mystiikkaa.

Hepsi kirjoitti...

Ihana postuas auringonkukista kauniine kuvineen! On ne vaan niin kauniita!

TeSa kirjoitti...

On ne, syksyn auringonpaisteet.