70.viherkasvi! Ylimmässä kuvassa. Juu-uh, onhan niitä. Oo..on. Joo-o. Kaikesta voi tehdä luvun ja se joko ilahduttaa tai kauhistuttaa. Tämä minua ilahduttaa. Aika vähän öttisisiä, pajon viherrystä.
Keittiön seinä on muuttunut viherseinäksi. Aiemman postauksen perhostaulu ensimmäisessä kuvassa toi kivaa fiilistä kasvun lomaan. Ja samalla se peittää näkyvät jäljet, mitkä odottaa pintaremppaa. Bongasin yhtenä päivänä sen netistä kympillä itselleni.
Pöydällä näkyvä suljettu lasipurkki on ollut suljettuna alkuvuodesta asti, jolloinka istutin astiaan kasvit. Toinen on jo maantunut, mutta muratti jatkaa kasvuaan. Siirsin ruukun keväällä kauemmaksi ikkunan läheltä, kun lämpö nousi astiassa.
Kastelin istutuksen sumulla heti, mutta sen jälkeen kasvua on vain seurattu. Jossain vaiheessa täytyy nostaa 15 ltr astia takaisin valoon.
Hopealehtinen köynnösvehka antaa kivan kontrastin viereiselle maijalle,
joka puskee auki uutta lehteään.
Samalla tässä taas katselen tätä keittiön seinän väriä, mikä miellyttää minua aivan mahdottomasti. Väri valikoitui aikoinaan yhdestä huivistani, joka kädessä miäs lähti maalikauppaan. Olivat ottaneet huivista värimääritteen ja se oli kyllä loisto valinta.
Keittiön nurkkaus on täynnä epäkohtia. Olen niin väsynyt koko köökkiin, että sielua raastaa sen epäkäytännöllisyys ja pintojen kauheus. Aina voi korostaa, jos ei voi peittää.
2 kommenttia:
Niin mukavia viherkasveja. Älä nyt köökkiisi väsy. Käytännöllisyydestä ei ole kokemusta,mutta kaunis se on. Kauniit pinnat ja niin kaunis koko koti.
Kiitos Intsu. Kaikella on aikansa, niin tälläkin köökillä. Joudun pyytämään apuja, että saan kaapeista tarvitsemani.
Lähetä kommentti