sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Vaalituloksia odotellessa

Kynttilänvaloa iltaasi. Olen laittanut joka huoneeseen jonkinlaisen kynttilähärpäkkeen antamaan kodikkuutta ja siirrellyt eilen ostelemiani ruukkukukkia. Siirrellyt ja sovitellut niitä paikasta toiseen. Se on kivaa puuhaa, kun neuleet ei meinaa kiinnostaa.
Aloitin itselleni yhtä neulepuseroa ja ihan silmukoiden luomisesta saakka työ on takunnut jatkuvasti. Mutta teenhän minä sen puseron valmiiksi, muuta en edes aloita ja purkaa en viitsi. Hihoissa mennään.
Aamusta lähdettiin liikkeelle, pojan pelimatka. Kumpikaan meistä vanhemmista ei nyt lähtenyt mukaan, minä vahdin miästä ja joukkueen muut vanhemmat poikaamme. Saatuamme pojan yhteiskyyditykseen kävimme miähen kanssa kirpparilla. Aina siellä silmä hakee käsityöhön soveltuvaa materiaalia. Lankojakin oli tarjolla, mutten maksa kaupan hintoja korkeampaa kerä hintaa.
Jokunen aika sitten löysin hyvän kässykirjan ja virkkuukoukkuja. Tämän kerran paras anti oli isohko sinkkiastia pihakukille, sekä opetustaulu. Satuin samanaikaisesti myyjän kanssa hänen pöytänsä ääreen ja sain molemmista tuotteista mukavan alennuksen.
Hartaushetki -kuvan koko on 55x95 cm ja hintaa jäi 4 €. Harras ja ihanasti kulunut kuva.

Opetustauluja olen ihaillut pidemmän aikaa, mutta hinta on ollut aika korkea ja kuvat eivät ole puhutelleet. Tämän taulun sijoitan luhtiin, kunhan se uudelleen on noussut harjakorkeuteensa. Toivottavasti ensi kesänä.
Samalla ajelulla kävimme äänestämässä, velvollisuus suoritettu. Piti poiketa äänestyskahville samalla ajelulla, mutta oman kylän kahviot eivät palvele viikonloppuisin. Siispä ajelimme kotia kohden kahvinkeittoon.
Sisareni asuu matkan varrella ja kun hänen autonsa oli pihalla, on silloin siskokin kotona. Tiukka käännös ja kahvia kerjäämään.
Kotiinlähdön hetkellä oli tämä Elli -neiti kovin pirteällä päällä ja piankos me yksi pentu puhutaan mukaamme. Siskoni kun lähti vielä neljän tunnin iltavuoroon, neljän tunnin aamuvuoron loputtua 11.30. Pentu on pistänyt huushollimme omaan järjestykseen, syönyt kartiolankojani ja kantanut kenkiä ympäri taloa. Kerkeeväinen paketti.
Olen keräillyt violetit ja lilat lankani yhteen kasaan. Novitan juhlakutsun lilahtava asuste mielessäni olen neulonut viimeistelyä vaille valmiin huivin. Onko se sitten se asuste minkä laitan juhliin päälleni vai jokin muu, jää nähtäväksi.

10 kommenttia:

möhönasu kirjoitti...

Ihana koiranpentu! Todella paljon aikaa vie tuollainen pieni koiranpentu :) Olen huomannut, että paljon vähemmän ehdin tehdä käsitöitäkin, mutta kaipa niitä ehtii myöhemminkin :)

Matleena kirjoitti...

Kaunis asetelma taas!
Vai samettiprässi se karsta olikin! ;D Mielenkiintoista olisi nähdä käytössä. Ehkä olen joskus nähnytkin, mutta en muista. Eräs sukulaistätini oli nim. ompelija, joka ompeli hienoille rouville ja minä olin paljon heillä lapsena.

Hanza kirjoitti...

Kiitos vielä mukavasta ylläristä!
Tuosta koirusta... sehän vain makoilee tuossa korissa ja on nättinä, eikö niin???
:D

Tupuna kirjoitti...

Voi sitä koiruutta :)

Intsu kirjoitti...

Ai,oikeinko omaksi te otitte tuon Ellin? Joo,onnea vaan ja menestystä sen kanssa:)
Mä en ole koskaan kuullutkaan mistään samettiprässitä! En huomannut meiheltä kysyä,kun äitinsä on ollut ompelija.
Kyllä kirppareilla tekee aina kaikenlaisia löytöjä! Just tulin kotio min iän luota pesuainekutsuilta. Mä koetan lähiaikoina jotain kirjoituksia sinnepäin laittaa.

TeSa kirjoitti...

Ei tämä pentu tullut kuin iltahoitoon...mutta miäheltä kun kysyy niin omaksi ottaisi =)
Ihana tuo on ja eipä se korissa pysy kuin hetken paikoillaan.

Vanhoissa käsityötarvekaluissa olisi paljon oppimista, ensinnäkin kuinka niitä kaikkia käytetään.

selma kirjoitti...

Kurkkaahan blogiini, siellä on sinulle jotakin :)

Ihana tuo koiranpentu. Onpas sinulla siellä tunnelmallista kynttilöiden valossa:)

Hanza kirjoitti...

KIITOS!
Ihana arvontapaketti tuli hetki sitten. Erityisesti arvostan niitä kauniita keraamisia nappeja. Lisää hehkutusta blogissani, kunhan pääsen yleensä kirjautumaan sisälle vuodatukseen.

Nina kirjoitti...

Kyllä tämä pimeä vuodenaika vaatii kynttilöiden polttelua. Kivahan niistä on lämmintä tunnelmaa saada.

Kirppareilta tuppaa jotakin mukaan tarttumaan, vaikkei aina niin tarvitsisikaan, mutta käsityöihminen löytää sieltä taatusti jotakin, mitä pääsee työstämään.

Suloinen hauveli on teillä hoidossa.

TeSa kirjoitti...

Työpäivän jälkeen alkaa kynttilöillä tunnelmointi, rauhoittaa mieltä mukavasti.

Hanza, kiva jos pidit paketista.

Kirppareilta löytää monasti sellaisen tavaran, mitä ei ole edes tiennyt kaipaavansa.

Elli -koiraan on helppo tykästyä. Se kun tuppaa olemaan kaikkien kaveri.