Juhlaväki oli kutsuttu paikalle klo 15. Poika oli saanut nukkua rauhassa päikyt, joten hän oli virtaa täynnä. Mummi sai iloisen halauksen päivänsankarilta, kun poika kuuli meidän tulevan. Mikä ilo! Enää ei ujostella, vaan koko olemus on täynnä rohkeutta.
Vaikka kotoa lähdimme ruokapöydästä, silmät söi ja kamera tallensi tarjottavat Puolen hehtaarin metsän opasteista.
Kivoja yksityiskohtia, askartelua ja pilkettä silmäkulmassa.
Lopulta kaikkein suurin, suurempi, kuin suuri, on Puhin oma hunajapurkki, joka on kakku!
Mitä täältä löytyy?
Äiti avusti papereiden keräämisessä.
Nyt on kone! Tämän pojan konekanta lisääntyi jo siinä määrin, että kysyin onko hän kevytyrittäjä?
Setämiäs apuun, kun laatikko avattiin ja kauhakuormain saatiin paikoilleen.
Pientä kannustusta, kiitos.
Tytöt viihtyvät Eemelin seurassa.
💕
"Ystävyys on sitä, kun laittaa silmänsä kiinni ja ajattelee ystävää, niin poskilihakset alkavat vetäytyä korvia kohti ja kaikki rypyt siliävät!"
💕 Vanhemmat
Setä ja eno
"Parasta ei ole hunaja, vaan hetki ennen hunajaa."
Marraskuiset
Nyt on se hetki, kun tallennetaan juhlavin hetki.
Saako laulaa edes vähän?
Voi mikä mielenmaltti
Kuitenkin vähän laulettiin, huomaa asento.
...paljon onnea vaan, Eemeli...
Nyt isi auttaa
Onnistui
Sisko ja sen veli 💕
"Pihamaa odottaa pientä seikkailijaa,
sulle se tänäänkin ihmeitä tarjoaa.
Nuuski ja kaiva ja tutki jokainen kolo
Silloin on sulla onnekas olo.
Välillä on poskissa kuraa ja vaatteissa vettä.
ja voi mitä riemunkiljahduksia! Ai että.
Onnea kaksivuotias
utelias ja innokas!"
"Nasu: Miten rakkaus kirjoitetaan?