Maaliskuu

 jo maata näyttää.

Kevät on jälleennäkemisen riemua. Puutarhassa on ponnekkaasti nostettu nokkaa kohti aurinkoa, vaikka maanpinta on vielä jäässä. 

Ikivihreä pikkutalvio pitää paikkansa ja jatkaa leviämistään kaikkialle. Ei pääse hankalinkaan talvi yllättämään tätä kasvustoa. 

Samoin keijunkukan kasvusto on tuuhea. Pergolassa olisi voinut hyvinkin juoda kevään ensimmäiset taukojuomat, mutta meillä oli suunnitelma, jossa ei ollut liiemmin taukoja.

Pitkään jatkunut lämmin ja aurinkoinen jakso oli sulattanut lähes kaiken lumen. Maa on paljas ja näin ollen on suorastaan vääryys, jos ei ota harvaa käteensä ja tee aikaistettuja pihatöitä. 

Takapihan mänty on kokenut tänä talvena kovia. Se on pudottanut ennätysmäärän oksia painavan lumen painosta. Miäs ajoi oksat pois lyhyen lumisen kauden jälkeen, kun maas oli vielä hankea. Pienet oksat ja kävyt haravoitiin kasaan ja kärryyn.

Kasvarin nurkalla maa routii ja laatat hammastaa.

Siinä ne odottavat uutta kasvukautta ja minullahan on jo kaikkea kasvussa. 

Enpä muista vastaavaa keliä nähneeni maaliskuun alkupuolella. 

Uudessa kavarissa on hyvä säilyttää kaikki kädenulottuvilla. Tosin on täällä näkyvissä kaikki huoneen rakennustarveaineetkin. Työ jatkuu myöhemmin.

Meillä on kaikki peräkärryt valjastettu muihin hommiin, vaan ei auton peräkärry. Tähän saimme kerättyä osan kukkamaiden talventörröttäjistä ja männynoksat.

Iltapäivästä suuntasimme metsään. Miäs on käynyt töiden jälkeen ja viikonloppuisin tekemässä poltinpuusavottaa.  Yhdessä keräsimme risut ja rangat kasoihin, että saamme hakepuuta pihaan. Päivän päätteeksi nekin oli ajettuna pois metsästä.

Hyvä niin, koska maanantaiaamuna maisema näytti tältä. Ja ihan samalta se on näyttänyt koko viikon. Talvelta. 

Nyt on talvikuukausi jolloin lämmöt on vielä talvisissa lukemisissa. Ajatus pitkästä kylmästä keväästä ei houkuttele laisinkaan. Kaikki ajallaan, nyt nautitaan puhtaista lumipinnoista.

Terhi

Milja 9

 Maaliskuun alussa syntynyt Milja juhlittiin porukalla viikonloppuna. Ensin oli kaverisynttärit ja sen jälkeen suku. Kiva yhdistää samaan päivään kaikki kävijät, ei täydy olla kaffepannu kuumana viikon jokaisena päivänä. Mekin ehdimme paikalle melkein kutsuttuun aikaan. Ja meitähän oli paljon!

Juhlan teema oli Harry Potter. Eemeli oli pukeutunut asuun, jonka tietäjät tietää.

Korvapanta ei ollut niin mieleinen, mutta pysyi se hetken paikoillaan.

Päivä oli pojalle yhtä vilinää, kun Miljan koulukaverit pitivät vauhtia yllä ja heidänkin kanssa piti olla juhlassa mukana.

💓

Vaarimainen halaus Miljalle

Neiti Milja muttunen

Serkkukuva

Nämä ne jaksoivat touhuilla yhdessä koko päivän.

Venla

Vanessa

Isän antamat ruusut tyttärelle

Huispaus

Silmät söivät taas enemmän, kuin vatsa pystyi

Ahkerat kädet

Yhdeksän vuotta on paljon uusia asioita, oppimista ja kokemuksia. 

Paljon onnea sinulle 💖

Tänään et saanut puhaltaa kynttilää.

Mutta sait onnensäteitä elämääsi!

Kun lapsi tekee, hän oppii. Kakunleikkaus onnistui hyvin. Ja oli muuten hyvää.

Sonjat

Pienin väsyi kesken kaiken.

Suurin osa meistä seurasi jääkiekkoa päivän aikana 😅

Meidän omat

Olin tehnyt ajoissa onnittelukortin, jossa näkyy Miljan harrastuneisuus. 

Kortin sisäsivulta löytyy lisää kukkia ja kimalletta. 

Ilmoitin jo ajoissa miniälle, että lahjan tuotantolinjalla on ruuhkaa =) Sain kuitenkin pakettiin parin sukkia, jotka neuloin jossain tylsyyden vaiheessa ihan valmiiksi asti. 

Sukat täydensivät ompelurasiaa, jonka tiedän tulleen tarpeeseen. Milja on kätevä käsistään ja hän puuhailee mielellään erilaisia kangashahmoja. Kädentaitoja täytyy ruokkia ja antaa mahdollisuus tehdä, ja niihin hankintoihin minä osallistun mielelläni. 

Terhi