skip to main |
skip to sidebar
Huhuilin itselleni nettikirpulta keltaisen kalastajalangasta tehdyn pitsipeiton. Se väri, arrghh!
Kauppakäynnillä värihyllylle ja aineet peiton kanssa koneeseen. Tunnin silittelyn jälkeen lähes jokainen pitsinpala on ojennuksessa, tai ainakin yksi kulma.
Mikä lie ajatus tekijälle ollut, kun on jättänyt keskuskuvion virkkaamatta? Jääköön tällaiseen muotoon. Pidän tätä ilman aluliinaa ainakin muutaman päivän. Näkyy niin kivasti viime kesänä miähen maalama pöydän valkoinen pinta.
Kunpa vielä tuolitkin saisivat uuden värin pintaansa, niin keittiön ilme raikastuisi kunnolla.
Pyyhkäisin työstäni suurimmat nestejäämät pois sunnuntaina ennen työn kääntöä. Peittelin vielä pinnan kerroksella sanomalehteä, että epätaisaisuus suojaantuu, eikä jännitteitä tulisi.
Toinen levy päälle ja kääntö.
Työ on valmiina toisen puolen tinaukseen ja koko työn tukemiseen, sekä viimeistelyyn. Nyt ei tinaa kulu niin paljon kuin etupuolella. Kyllä tämä tästä, vähitellen.
Tytär esitti pyynnön muutaman päivän viiveellä Venlan päähineestä.
Ohjeistuksena korvat hyvin peittävä malli, tyttömäinen väri ja tupsu.
Tämähän oli sitten melkein siltä istumalta tehty.
Netistä selailin muutaman vaihtoehdon ja kuvasin kirjasta parit kuvat. Päädyimme yhteistuumin, minä ja vävy, tällaiseen malliin, jonka neuloin Dropsin Nepalista.
Tupsuksi valikoitui valmis sellainen. Myssän kiinnitys on hoidetettavissa virkatuin nyörein.
Vaaleanpunaisten silmukoiden tanssahtelu vain jatkuu ja jatkuu. Neuloin hameen myös Venlalle.
Hamosesta tulikin melkoisen pitkä, vaikka valitsin kokonumeroltaan tyttöä yhden kerran suuremman. Helmaosan ensimmäinen kirjoneuleraita tuli tehtyä ohjetta muunnellen, jolloin vähensin silmukkamäärää huomattavasti. Huomasin virheeni vasta miehustan kirjoneuleessa, kun siinä väheni silmukat olemattomiin. Silloin piti oikein sisäistää neulemalli.
Miehustan kuviokerran neuloin kolmeen kertaan. Helmaosasta vähennetään puolet silmukoista ennen reikäkerrosta ja näin saadaan kivasti keinahtava hamonen.
Käytin kirjoneuleessa ja virkatuissa reunakaitaleissa Miljan sukista jääneet punaiset langat ja vauva-ajan sukista vihreän. Tarkkaa hyödyntämistä.
Ohje hameeseen SK 10/15, 48. Lanka Dale Baby Ull. Puikot 2, 5 mm.
Neitosten touhuamista riitti koko sunnuntaille. Miljan kahdet päikyt rytmittivät tytön päivän.
Miljan hameen tiedot löytyy aiemmasta päivityksestäni.
Tyttöjen touhuja, helmiä ja nukkeja.
Huikaisevan kaunis pakkaspäivä. Aamusta yritin pinnistellä silmiä vielä kiinni, mutta valoisa aamu piristi mukavasti.
Samoin teidän kaikkien kommentit. Kaunis kiitos teille kaikille.
Kirjoitin ensinnä otsakkeen, joko kohta voi aloittaa? Mietin hetken, että keneltä minä sen vastauksen odotan saavani. Siispä muutin sen, kohta voi aloittaa.
Nimittäin kodin jouluisen ilmeen laittamisen. Olen malttanut olla kaivelematta laatikoita, mutta koristekaupoilla olen käynyt jo muutaman kerran.
Viikonloppuna pyysin saada nuorimman keräilyauton jouluajeluun. Johan sitä pian alkavat kuusikauppiaat ilmestymään kauppojen ja markettien parkkipaikoille tuotteineen.
Nostin piparkakkutaloni jemmastaan näkösälle. Tämän vuoden joulukylä on suunnitteilla ja tämähän on osa sitä näytelmää.
Uusimmat lehdet on nakattu ostoskoriin ja selailtu hiirenkorville.
Vuoden -14 joululehti on edelleen inspiroiva.
Ilona Pietiläisen Kaunein Joulu -kirjan selasin jo kertaalleen.
Samoin tämän. Jokaisessa lehdessä ja kirjassa on kauniita koteja, askarteluja ja ideoita. Näitä lukee ihan ahmien.
Kaivoin myös aiempien vuosien joululuettavat selailtavikseni. Ehtiikö tässä muuta kuin lukemaan?
Ehtiipä hyvinkin.
Rakas kummitätini
Vaihdan piakkoin jouluisemmat verhot ikkunoihin =D
Tänään juhlitaan päivälleen syntynyttä humua, vanhinta lastamme. Onnea hälle!
Olenkin aina sanonut, että hän on kallis isäinpäivälahja. Sunnuntaina siis vietetään isäinpäivää. Nuorimmainen on viikonlopun kiinni, mutta muiden pitäisi päästä käymään.
Omalle isälleni käyn laittamassa huomenna kynttilän.
Hyvää viikonloppua teille kaikille,
Viime viikon perjantaina laitoin viimeisen lasinpalan valmiina työhöni. Lopultakin pääsen tinaamaan työni.
Sunnuntaina tinasin puoli työpäivää, saamatta kuitenkaan valmista pintaa valmiiksi vain vähäseltään. Aikaa viepää hommaa.
Tänään istuin työni ääressä hiukan kauemmin ja valmista tuppaa tulemaan, vaikka täytin sulatusuuninkin siinä toisella kädellä.
Ujutan saumoihin tuennaksi töpäkkää kuparinauhaa, joka pongauttaa palat pois paikoiltaan, vaikka kuinka työskentelisi kaksin käsin.
Tarkoituksenani on saada tämä puoli tinattua ennen viikonloppua, jotta voimme porukalla kääntää koko työ toisen puolen tinausta varten.
Tässä vaiheessa olen jo alkanut etsimään apukäsiä työn tukemiseen kanssani, että saan työn pysymään valmiina kasassa. Anyone?
Kuusenkaatajat?!
Tinatut saumat erottuvat hyvin folioiduista. Pyörittelen työlevyä pöydälläni saadakseni kärynpoistoputken aivan tekeillä olevan kohdan ylle. Kovin nopea ei saa olla liikkeissään =)
Aiemmat työvaiheet olen päivittänyt luonnoksesta ja hionnasta.