perjantai 8. lokakuuta 2010

Apukädet



















Mikään ei ole ikävämpää puuhaa kuin korjaaminen. Eikä minkä tahansa korjaaminen, vaan kiekkokamppeiden!
Ne haisee, ne on suuria ja ihan mahdottoman haasteellisia saada kotikoneen paininjalan alle.
Olen taas vetkuttanut tämän työn tekemistä, tarpeeksi kauan, eikä sitä kukaan muukaan ottanut tehdäkseen.
Pakko, mikä pakko. Huomenna on pojan turnaus ja molken polkkeet pitää pysyä kunnolla kiinni.
Käänsi ja väänsin suojia, tytsi jelppas ja kannatteli isoja patjoja, kun vaihdettiin kuolleet kuminauhat elastisiin.
Ensinnä ompelin uudet tarranauhat kuminauhojen päihin, sitten kääntelin, kiinnitin, väänsin ja tarkistin monta kertaa, että kaikki tuli oikein päin.
Toivottavasti tuli. Itse en pääse pelejä katsomaan, harmi, työt pitää kiinni.
















Yhden työn valmistuttua, siirryttiin työpöydältä toisaalle. Tytsi haluaa viedä tyttökaverilleen vaijerikorun tuliaiseksi viikonloppukäynnillään.













Löysin hyvän vaijerin, mutta väsyneet silmäni eivät meinanneet nähdä kiinnittää lukkoja. Taas oli monta kättä yhdessä työssä kiinni.

Mistä näitä käsiä oikein tulee.
Yritän aina opettaa samalla, kun tytär puuhailee kanssani. Se on ihan kivaa, opettaminen, kun on hyvää ainesta oppimaan.













Mukavia viikonlopun puuhailuja myös sinulle,

5 kommenttia:

Hepsi kirjoitti...

Tuttua hommaa, mutta tosiaan ikävää tuo lätkävehkeiden korjaaminen.
Korusta tuli kaunis!

Sirkka kirjoitti...

Varmaankaan kiekkokamppeiden korjaaminen ei niin hauskaa ole, mutta mitäpä me äidit emme tekisi jälkipolven eteen. Minulle on annettu tehtäväksi hihojen kanttaaminen takista, josta on tullut liivi, tahtoo vain siirtyä ja siirtyä. Sinulla on apuna kätevä tytsisi, joka on samalla hyvässä opissa. Tytsisi on myös huomaavainen, kun halusi viedä korun tuliaisikai. Siitä tulikin oikein nätti pieni kaulakoru! Levollista viikonloppua teille!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Onpa haasteellisen näköistä hommaa tuo ompelu. Pitää olla hyvä kone, että tuon kestää.
Korusta on tullut romanttisen kaunis

Anonyymi kirjoitti...

Oletteko säästäneet jostain, kun niitä apukäsiä löytyy tarvittaessa. äiti

pirle kirjoitti...

Joo korjauksia saa tehdä, vaikka juniori on jo poissa pelikuvioista. Mies kiekkoilee, palloilee, metsästää ja meloo - paikkauksia on monenlaisia ja -laatuisia; konekaan ei niele kaikkea.