Syksy on mennyt kyllä nopeasti, viikot vain hujahtavat. Vaikka juurikin maanantaina kirjoitin hyvälle ystävälleni, maanantai, maanantai...miksi joka päivä on yhtä maanantaita. Päivät huristavat, kuin sähkökaapin mittari, aina punainen piste hujahtaa ohitse.
Viikolla olen iloinnut ensimmäisestä suoritetusta tentistä, jonka läpäisin mielestäni hyvin. Tai siis, todella hyvin. Sain 4/5 pistettä, 80 % sadasta.
Olin yllättynyt, hyvilläni. Hypin ja pompin nivelrikkoisilla kintuillani melko kepeästi. On hyvä aloittaa seuraava jakso, kasvatussosiologia. Tästä en sano vielä yhtään mitään, vasta hiukan tavaillut ensimmäisiä asioita.
Sain katseltua elokuvan kuivin silmin aina Finlandia hymniin asti. Mahtipontinen musiikki soi vaimeasti, kuin vaikertaen sen ikävyyden ja luopumisen. Voih!
Roolitukset olivat onnistuneet ja vain pieniä kohtia jäin kaipaamaan aiemmin näkemistäni vanhoista versioista, mutta en odottanutkaan tämän olevan kopio jo nähdyistä.
Syksyn aikana olemme ennättäneet käymään kertaalleen teatterissakin näkemässä Viulunsoittaja katolla. Iloinen, hersyvä ja leikkisä, mutta surullinen oli loppu tälläkin esityksellä.
Välillä voisi käydä katsomassa jotain kepeää, tai romanttista näytelmää.
Mosaiikkilyhdyt olen saanut joskus sisareltani ja nahkamiähen tein ...toissa syksynä?
Oiken hyvää viikonloppua teille,
4 kommenttia:
Kauniita syyskoristeita!
Myös minä olin katsomassa tuon uuden Tuntemattoman ja tykkäsin myös kovasti. Poika oli viime lauantaina katsomassa tuon Viulunsoittaja katolla työnsä puolesta, kun vei sinne porukkaa ja tykkäsi myös siitä. Minä olen katsonut siitä version Samppalinnan kesäteatterissa muutama kesä sitten.
Kaunis kranssi ja somia koristeita. Paljon onnea tenttisi johdosta♥ Uutta Tuntematon sotilas elokuvaa en ole käynyt katsomassa, ajatuksissa on, mutta kun olen tällainen itkupilli. Ihanaa viikonloppua sinulle♥
Onnittelut hyvästä tuloksesta! Kranssi on kaunis, jokin pitää hankkia omaankin oveen!
Kiitos, kiitos kaikille.
Lähetä kommentti