sunnuntai 15. tammikuuta 2023

Kevät

 Nuutinpäivään asti emme sentään joulua roikottaneet, vaan keräilimme jouluiset koristeet pois jo viikko sitten. Mitä nyt muutama kilisevä ja hilettä kimmeltävä koriste on vielä kiikutettu varaston laatikoiden kätköihin odottamaan loppuvuodesta uudelleen esiin tulemistaan. Voi, että kun koti raikastui heti. En ole vielä ostanut yhtään leikkokukkia, kun joulutähdet kukkivat vielä niin kauniisti. Sen sijaan kävin shoppailemassa. Ale, ale, aleeee!

Olipa taas ihana päästä kiertelemään ja katsomaan kevään uutuuksia ja jos jotain löytyy alehyllyistä. Sain kierrellä rauhassa Ikean, kun miäs suuntasi omille asioilleen. Monenlaista ajatusta päässä pyörien, otin ison ostoskärryn ja suuntasin muiden mukaan.
Myymälässä oli paljon väkeä. Liekö tuon karsean kelin syytä, vai samalla ajatuksella kuin minäkin, kevät? Pyörsin heti päätökseni uusista tyynynpäällisistä ja sisätyynyistä, kun pääsin tekstiiliosastolle. Sain olla avuksi, kun muuan nainen oli ostamassa sänkyynsä päiväpeittoa. Yhdessä, hänen pyynnöstään, mietimme kivat tyynynpäälliset  peittoon sopivaksi.
Itse ostin raidalliset päälliset, juurikin raitojen vuoksi. Ne sopivat mattojen raitojen sävyihin. Karsastan värittömyyttä, joten päädyin nopeasti keväisiin kepeisiin raitoihin. Samalla sununtain perinteisellä siivouspäivällä viikattiin punaiset päälliset kaapin ylähyllyn laatikkoon. 
Ostin ennen joulua saniaisen eurolla. Se on kasvanut ihan mahdottomasti, kiva vaan. Nimittäin nostelin pyykkikorillisen väsähtäneitä viherkasveja kompostin täytteeksi. Ryökäleet! Kun valo ei riitä, niin nirppanokat väsyvät. 
Yritän aina muistaa päivän päätteeksi tyhjentää juomapulloni vesijämät tämän kasvin suojaruukkuun, kasvi pärjää kyllä. Tätä kun pitää juottaa enemmän, kuin kerran viikossa. 
Ensimmäisen täyspitkän työviikon päätteeksi Prinsessa. Täytyy sanoa, että olihan työviikko. Olin kaikkeni antanut, kiireellä piesty ja turhautunut. Ei siitä sen enempää. Nokka kohti uutta viikkoa.



4 kommenttia:

Puikoillanikin kirjoitti...

Komeaksi on saniainen kasvanut. Vihreä väri tuo kevään lähemmäksi.

Sartsa kirjoitti...

Saniainen on kaunis, kun se pysyy vihreänä. Minun kokemukseni saniaisiin liittyy kouluaikoihin, kun koulupöytäni yläpuolella oli saniaisamppeli. Muistin tosi harvoin kastella ja lopputulos oli se, että kuivia lehtiä oli aina roppakaupalla pitkin muutenkin täyttä koulupöytääni :)

TeSa kirjoitti...

Tämä kyllä muistaa, jos kastelu unohtuu.

Saija kirjoitti...

Huoneessa näkyy jo kevään merkit. Kauniita rauhallisia värejä!