Jäin toiseksi...

..koukkunokat voitti.
Tai no, onneksi nämä ovat hiljaisia ja valmiiksi litistettyjä ;)
Kuvan päälle klikkaamalla saat melkein näppituntuman tapetin kauniista pinnasta.

Meillä on menossa pienimuotoinen pintaremppa, jolla pyritään saamaan osa ulkorakennuksessa olevista huonekaluista pirtille käyttöön.
Tämä huone jota nyt laitetaan, on talomme n. 20 - vuotisen historiansa aikana ollut ainoa joka on muuttanut aina käyttötarkoitustaan, kun seiniin on vaihdettu paperit.Ensinnä tämä oli vuoteen 2004 saakka minun työhuoneeni. Tila oli täynnä, kirjaimellisesti täynnä.

Materiaalia oli lattiasta kattoon ja joka ainoa kuutio oli hyödynnettynä. Tänne kuljettiin etuperin ja poistuttiin kompuroiden, kukin omalla tyylillään.
Huoneeseen oli sovitettu kangaspuut, neulekone, ompelukone, saumuri, lasityö- ja posliininmaalausvälineet...
Ja kaikkien materiaalit siististi epäjärjestyksessä, niin että minä löysin aina kaiken.
Kun vanhin poika halusi oman huoneen, luovuin tästä ylellisyydestäni ja siivosimme käsityötarpeeni talon varastoihin ja kaappeihin.

Nyt on poika asunut omillaan jo reilun 2, 5 vuotta, huoneessa on ollut edelleen yöpymismahdollisuus ja tietokone.
Pitkään sinniteltyäni, tarvitsen taas lisää tilaa omille töilleni, mutta tällä kertaa ulkorakennuksesta.
Siksipä tämä muutosten huone laitetaan uuteen kuosiin, jotta saamme mahdutettua isohkon sohvakaluston pirtille ja minä siirrän opiskelutyöni piharakennukseen.
Muutoksessa on tänään ollut isänsä apuna vanhin poika, vartijan lakkopäivä. Miäs konkkaa edelleen, yksin työskentelystä ei tule oikein mitään.
Mutta tapetti, se on komia, hillittömän hauska, kauniit värit ja ah, niin hiljaista koukkunokkaa on ihana tuijotella.
Kultaa ja ruskeita, lämpimiä sävyjä yksi seinällinen.
Muutoin huone tapetoitiin hillityllä ruskealla.
Ehkäpä viikonloppuna saamme kantaa tavarat evakosta pirtille.


















Oikein kaunista, aurinkoista ja mukavaa viikonloppua sinulle.
Santtuni, ei nuorin poikamme, vaan tämä kukkanen on puhjennut kauniisti kukkimaan ihan puoli salaa.
Tuskin ehdin kukkiammekaan hoitamaan, vähän vain vettä juurelle laittamaan.

Ryppyä rypyn viereen

Tai laskosta laskoksen perään.
En saanut lämmitettyä vanhaan suhdettani ompelukoneeseen, mutta sain kun sainkin valmiiksi ja ihan ajoissa, pari tuntia olisi vielä ollut aikaa, itämaisen tanssin esiintymisasun tytsille.
Illan kenraaliharjoituksiin toivottiin valmiita asuja, jotta opettaja näkee jokaisen esiintymispuvun. Sen verran hamosta siliteltiin, että sain rimpsut paikoilleen, mutta varsinaiseen esiintymiseen, lauantai - iltapäivän tilaisuuteen ovat hameen rypyt oienneet.
Hamekangas löytyi kangasvarastostani. Mallin piti olla persevä, eli istuva.
En piirtänyt kaavaa, mittailin tytsin ja leikkasin kankaan.














Opettaja oli hommannut valmiiksi edellisvuotisiin asuihin sopivaa glitteriä, jota tytsi varasi omaan asuunsa 1. 5 m.
Siitä sain leikattua boleron ja hameen koristukset. Boleron kaava oli opettajalta lainassa.
Olen suht' tyytyväinen, sen verran onnistunut oli lopputulos, että hyvillä mielin korjasin kaikki ompelukoneen viereen kannetut korjausta vaatineet työt pois.

Viherrystä

Kevään ensimmäinen terassi - istunto on pidetty, kausi on avattu.
Ei ollut ulkona lämmin istua, vaikka ilma näyttää lämpöisen leppoisalta. Pirtsakka, vilpoinen tuuli puhalteli. Pienet lumikasat sinnittelevät terassin reunamilla, pitäen sitkeästi kiinni menneestä talvesta.Tarjolla oli makkaraa ja munkkia, ihan siitä helpoimmasta päästä, ota ja lämmitä.
Pääsin asettelemaan pöydälle talven askareita, keraamisen katealusen.
Kuuden kappaleen kiemurteleva "kaitaliina ", jonka päälle voi laskea kuumat kattilat, pannut ja kannut.Tuuli ei lennätä pois, sen verran näillä on painoa, että pysyvät varmasti paikoillaan.
Kaksi alustaa meni poltoissa rikki, mutta löytänevät varmasti paikkansa jossain muussa käytössä.












Palasia voi käännellä oman makunsa mukaan, näistä voi tehdä suoran pötkön tai kiemurtelevan, kuten kuvassa tai sitten ottaa jokaisen palan yksittäiseen käyttöön.


















Vain mielikuvitus on rajana.
Ennen kurkiaurojen saapumista, takapihan pellonpientareelle laskeutuu joutsenpari.
Ovat hetken paikallaan ja lähtevät kuvauksen jälkeen jatkamaan matkaansa.
Kevät on jo pitkällä.


























Mukavaa viikon jatkoa sinulle,

Peiton palat

Kevät etenee ja kiekkomatkat vähenee.
Kevään turnaus pelattiin eilen Pajulahden urheiluopistolla Nastolassa.
Naskin järjestämässä turnauksessa D - 97 ikäluokan kuusi joukkuetta ottivat mittaa toistaan aikaisesta aamusta iltamyöhään.
Oman joukkueemme pojat pelasivat kuluneen talven 1 A sarjaa ja tässä turnauksessa he pääsivät kokeilemaan taitojaan tasoa korkeammalla pelaavien poikien vastuksessa.

Kaunis aurinkoinen päivä piti tunnelmaa yllä, kun yhden voiton ja yhden tappion jälkeen päästiin pelaamaan loppupelipaikoista.
Pelien välissä istuimme tytsin kanssa hallin pihalla, lämpöisen seinän vieressä paistatimme päivää ja minä neuloin.
Tytär tuuletti kipeää jalkaansa, nilkasta on revähtänyt kolme nivelsidettä muutama viikko sitten.
Tervetuloa sukuun, miäs konkkaa vieläkin sairaslomalla. Leikattu polvi ei ota parantuakseen.
Molemmat ontuvat, isä ja tytär.

Takaisin peliin ja halliin sisälle. Ensimmäisen kerran, koskaan tämä 16 - vuoden harrastekiekon seuraamisen aikana neuloin pelien aikana. Halli oli mukavan lämmin, sormeni kestivät paleltumatta.

















Pelit olivat jänniä, maalituuletukset näyttäviä, mutta yhtään en neulonut väärin ja valmista syntyi. Päivän aikana ehdin neulomaan 12 lappua tekeillä olevaan peittoon.
Vajaa kolmen tunnin linja - autossa istumisen jälkeen, olimme jäähallin pihalla puolen yön aikaan.
Auto tyhjeni nopeasti, kiekkokamppeet purkaantuivat kasseista telineille kuivumaan ja pimeän hallin aavemaisissa valossa pronssimitalit välkkyivät onnellisten poikien kaulalla.

Jotain uutta

Kyllä meidän neulojien kelpaa, kun uusia lankakauppoja ilmestyy ihan hups, tuosta vaan.
Kävin muutama viikko sitten, tarkemmin laskettuna kolme viikkoa sitten, tutustumassa Nokian uuteen Lankaruutuun.
Anja, tuo ihana työkaverini edellisestä elämästäni vinkkasi uudesta kaupasta ja pakko se oli mennä itsekkin katsomaan.
Kauppa sijaitsee ihan kaupungin keskustassa, helppo löytää ja hyvät parkkipaikat ihan liikkeen edessä.Viivyin kaupassa kauan. Katselin ja silittelin lankojen pintaa. Ihailin värejä ja materiaalin tuntua.
Huokailin ja haaveilin, olisipa enemmän aikaa neuloa. Materiaalista ei tule pulaa.
Liikkeestä löytyy paljon lankoja, valikoima on laadukas.













Myyjän kanssa aika kului huomaamatta, hänellä on paljon tietoa myynnissä olevista langoista.
Harmittelin vain, kun liike olisi ollut niin lähellä edellistä työpaikkaani, ihan tien toisella puolen.
No toisaalta, tilistä olisi tuskin paljon jäänyt kotiin tuotavaa, jos lankakauppaan olisi ollut noin helppo mennä.

















Omat ostokseni olivat aika pienet, tuskin silmällä havaittava puolen kg lankapussi puuvillaa ja nöttönen kirjavaa villaa.
Näistähän minä saan vaikka mitä kivaa tehtyä,

Touhua ja töpinää

Pääsiäinen meni odotetusti, sisältö oli lepoa ja luovaa puuhastelua.
Monta peräkkäistä vapaata antaa mahdollisuuden koko huushollin mylläämiseen, sitä tehtiin eilen. Meidän koti on aina ollut avoin tuoda ja viedä omia tavaroitaan, jonkinlainen hetkellinen välivarasto. Jossain vaiheessa aina tulee raja vastaan, seinät pullistelevat, silloin kun tarvitaan tyhjää ja kuivaa tilaa omille töillemme, pistetään varastot tyhjennykseen.
Jokainen tietää tunteen, hamsterilla on paskanen loppu -hyi mua!
Hikihän siinä tuli, kannettiin, siirrettiin ja soviteltiin. Nyt on tyhjää tilaa minun uudelle työpisteelle, mutta vielä on paljon materiaalia, josta pitäisi päästä eroon tavalla tai toisella.
Suurin osa tästä materiaalista on kudontaan. Kun vain ehtisin tekemään muutaman matonloimen, olisi kudevarastoni huomattavasti pienempi.Pääsiäistä ei meillä vietetä koskaan hiljaisesti.
Nuorin poika haalasi itselleen pelikavereita, joita olikin lähes 10. Naapureille ilmoitettiin ylimääräisestä hälystä, jota airsoftissa kuuluu. Iltapäivän tunneille sain pullataikinankin paistettua, maistiaiset otettiin ulkona riemulla vastaan.
Märässä hangessa rämpiminen otti kuulemma voimille ja pirtille raahautui väsynyttä peliporukkaa.

Yhtenä iltana kävimme omalla porukalla elokuvissa. Tytsin kanssa valitsimme 3 D -ellun, Liisa Ihmemaassa.
Johan oli vaikuttavan elämys, Irvikissa tuli ihan liian lähelle linssiä. Olin saada allergisen kissareaktion ;)
Uusi kokemus minulle, 3 D.













Lankalauantaita en hyödyntänyt mitenkään, siis ostamalla lankoja. Mutta ostin entuudestaan pursuileville lankakasoilleni ihanan säilytyslaukun kirpparilta.
Pikkusisko, pieni ruskea laukku, sai isoveljen.
Musta jumbokassi oli siisti, se sai minut haukkomaan henkeäni, enkä päästänyt sitä hetkeksikään silmistäni sen nähtyäni.
Nyt minulla alkaa olla näitä hyvä kokoelma, mutta en kiellä kasan kasvamasta.
Lankoja on kiva arpoa, mikä lanka löytyy mistäkin matkalaukusta. En muista yhtään mitä näihin aiemmin ostettuihin olen pakannut, mutta varmasti kaikki on ihan tarpeellisia, aikanaan.













Sukkasunnuntain hyödynsin neulomalla sukkia. Innolla aloitin pari vk sitten tilaustyötä, mutta väliin änkesi sytomyssyt ja torkkupeittokin piti saada tehtyä loppuun.
Kalenterin lukeminen hiukan selkeytti päivien kulkua, eikä minulla ollut mahdollisuutta vetkutella työn kanssa yhtään pidempään, kun määräpäivä on ensi vkl.
Pian sitä yhden parin tikuttelee, ohut lanka vain tuntuu kasvavan valmiiksi sukaksi äärettömän hitaasti. Onneksi nämä eivät olleet suurinta kokoa, vai 43 - 44.
Sukat on aloitettu kärjestä, neulottu tiimalasikantapäällä ja nilkkaosaan väännetty pientä palmikkoa.Resooria sääreen ja vielä pienempää resooria sukan suuhun. Valmiina on perussukkapari Austeremannin Stepistä. Lanka sisältää aloe veraa ja jojoba öljyä.
Lahjapussiin sujautan pienen nöttösen parsinlankaa, saapi korjailla tarvittaessa hinkipuhjenneita kantapäitä.
Suuri kiitos teille kaikille edellisen postauksen kommenteistanne,

Ympyrää tein

Melkein neliön sain.
Ihana torkkupeittoni on valmis päivitettäväksi ja ulkona kuvattavaksi. Kaunis aurinkoinen päivä houkutteli nopeuttamaan työn saamista valmiiksi, nyt pääsen tekemään jotain muutakin.
En viitsinyt ottaa mitään isompaa työtä samanaikaisesti tekoon, että saisin tämän valmiiksi.Eikä tämän teko loppujen lopuksi kestänyt kovin kauan, helmikuussa aloitin. Yhteensä 46 pv.
Lankaa kului 2. 8 kg. Kaikki Novitan seiskaa.
Peiton tekoon innosti vaaleanpunaisen kirjava jättiraita. Olin saanut sen Novitalta extroihin kirjoittamistani ohjeista. Jossain vaiheessa olen ehtinyt tekemään omiakin ohjeita, kun yhdestä ohjeesta saa 2 kerää kk: n lankaa ja minulla oli säilössäni 6 kerää.
Valkoinen lanka on melkein valmiiksi neulottu ja nopeasti purettu kirjoneulepaitani, kaarrokkeella.
Harmaata oli jemmassani ja vihreät, ne ovat Riihimäen kirpparin, Adasson, suuresta lankasaalista männä vuosilta.

















Koukkuna käytin 2, 5 mm välinettä.Peitolla on hyvät mitat 2, 2 m x 2, 04 m. Sen alle on kiva kääriytyä päikkäreille tai peitellä sänky.
Tai luhdin joku sängyistä saa lämmikkeen tästä.
Hyvälle tuotteelle löytyy monta käyttökohdetta.
















Yhden palan virkkaamiseen ja kiinnittämiseen minulta kului aikaa 20 min. Mittasin ajan, kun yhtenä aamuna oli pakko saada virkata ennen töihin lähtöä. Vielä tämä kerros ja yksi vielä.
Tuohon aikaan olin päätellyt kaikki langanpätkäkin.
Mutta en laske kokonaisaikaa, vaikka olen nopea käsistäni, tuo aika ei riitä ihan joka lapun kohdalla.Peitossa on 14 x 15 lappukerrosta, yhteensä 210 kpl.
Tässä olikin peittoni lukuina.
Kiitos teille kaikille monista kivoista kommenteistanne, niitä on aina mukava saada ja lukea,

Toivotan...

...sinulle hyvää pääsiäistä.

Unta, lepoa, rauhaa ja yhdessäoloa.Itse saan viettää neljän päivän vapaan, tuntuu ihan taivaalliselta, herätyskellon saa laittaa hetkeksi LOMALLE!Ensimmäinen sima - annos on keitetty, aina pääsiäiseksi. Appelsiini antaa pehmeän maun ja pala sitruunaa raikkaan ja kirpakan.
Kotia on vähitellen koristeltu kevään suureen juhlaan, tosin, teen tänään vielä yhden saviruukun, pakko saada leipoa vielä hetki.












Lisää makeaa...
...nämähän ei kauan koristeena säily.