skip to main |
skip to sidebar
Ompelukoneen toinen herättäminen ja taas pelittää, toivottavasti kauemmin, kuin edellinen kesti.
Nimittäin pussukkaompelu kahden kankaisen innoittamana jäi sen verran päälle, että etsin vuosia sitten virkkaamani kaitaleen, josta olen kuvannutkin nämä kappaleet odottamaan lopullista versusta.
Kaunis pintakuvio, jota olen käyttänyt myös kamerapussissani. Langan nimeä voin vain arvailla, ei mitään muistikuvaa.
Ajatus koko työlle on syntynyt saamastani 40-v lahjasta, helmistä tehty rintaneula.
Virkattu pala, rintaneula ja sävyyn sopiva vetoketju olivat kaikki siististi yhdessä laatikossa odottamassa tulemistaan.
Kun vielä olin ostanut Marimekon kangastakin vuoriksi tätä varten, oli kaikki valmiina odottamassa sitä inspiraatiota, joka löytyi opiskelun myötä.
Tässäkin pussukassa on vetoketjullinen sisätasku.
Olen käynyt säännöllisen epäsäännöllisesti kutomassa poppanaliinaa, mutta valmista tuppaa tulemaan, vaikka vain vähän kerrallaan ennättää paikalleen pysähtymään.
Tässä liinassa pohjaväri on ruskea ja okra. Piristeenä keltaisen eri sävyt ja tumma vihreä.
Liinan koko 40 x 192.
Miäs tallensi kuvan kankurista työssään.
Kaunista viikonloppua teille kaikille!
Ollaan jo menossa hyvää vauhtia kohti syksyä, mutta muutama kuvatallenne puutarhasta kesän kukkijoista on julkaisematta.
Olen alkanut haaveilemaan ruusuista, jotka kukkisivat koko kesän. Ensimmäiset kukkahankinnat ikinä, oli juurikin ruusut. Kun ne eivät menestyneet, otin tilalle pionit.
Aina silloin tällöin kuitenkin erehdyn ostamaan ruusun, josta ajattelen olevan iloa ainakin yhden kesän.
Ja sitten tuleekin tällainen poikkeus, joka sinnittelee yli talven ja ilahduttaa olemassa olollaan keväällä. Pitkään kukkiva vaaleanpunainen kaunotar sai ylleen jatkuvat vesisateet, mutta kukki kauniisti, avaten monet nuput.
Malvat ja sormustinkukka pitävät seuraa.
Paistoi se aurinkokin ajoittain.
Pitkästä aikaa laitoin kesäkukat myös huvimajan seinustalle. Jostain syystä yksi neljästä laatikosta oli paiskoontunut alas, rikkoen laatikon, kukat kyllä pysyivät ehjinä.
Jokainen altakasteleva laatikko oli eri sävyinen.
Samoin kukat. Tähtisilmästä löytyy monta kivaa väriyhdistelmää. Vaikka päivä olisi pilvinen, kukinnon lehden alapuoli on myös kaunista katsottavaa.
Kun muistaa poistaa näistäkin jo kukkineet kukinnot, saa iloita koko kasvukauden värikkäistä silmistä.
Sormustinkukat ottivat nokkiinsa toissa talvena niin ettei rönsyjä näkynyt missään viime kesänä. Jokunen siemen on onneksi säilynyt, sillä tänä kesänä nousi muutamat kukkavarret korkeuksiin.
Kellokukka
Vaikka kesä oli myöhässä ja sateinen, pidin sitä onnistuneena ja kasvun kannalta hyvänä. Vesi ja lämpö rehevöittivät kasvustoa niin, ettei kukkapenkkeihin jäänyt liiemmin tyhjää tilaa.
Oho, aika kuluu kuin huomaamatta. Kun tämän neuletakin ohje ilmestyi 2013! ostin langat ja suunnittelin aloittavani heti neulomaan. Jotain tärkeämpää on täytynyt olla, kun tämäkin työ on jäänyt odottamaan vuoroaan.
Monasti ohje katoaa mystisesti pinoon, ei kiinnosta ja langat muokkaantuvat ihan eri neuleeksi. Tässä kohtaa olen kuitenkin odottanut oikeaa hetkeä ja neule on nyt valmis.
Neuleen takakappaleessa kulkee kuusi pystyraitaa, miehustoissa kaksi ja hihoissa yhdet.
Jokaisen rinkukan sisässä on pieni palmikkokierre. Kiva simppeli mallitoisto.
Jakun malli on A-linjainen. Etureunaan ja pääntielle virkkasin kiinteitä silmukoita muutaman kerroksen.
Ohje löytyy Moda 2/2013, 12.
Lanka Madame Tricote Paris, Merino Gold.
60 %, merinovillaa, 40 % akryylia.
Neuloin 3, 5 mm puikoilla. Langankulutus n.400 g.
Simppelit sukat, vol 3. Se on ollut tämä Novitan uusi lanka väriltään niin koukuttavaa, että minä, joka en liiemmin pidän sukkien neulomisesta, tein kolmannenkin parin heti peräjälkeen.
Perussukat, jokainen pari hiukan eri mittainen niin terältään, kuin varreltaankin.
Sain tärkeää postia pikkutytöiltä! Kasvavat kädet ja jalat tarvitsevat suurempia neuleita. Venlan ja Vanessan kirjeposti kulki kädestä käteen
Milja kävi tuomassa oman kirjeensä henkilökohtaisesti.
Tosi kiireinen ja työntäyteinen viikko sai sormeni tai oikeastaan koko naisen puutumaan jo viikon puolivälissä niin, että torstain ohjaustunnilla en saanut oikeastaan mitään valmiiksi.
Nypräsin paketillisen suodatinpusseja nippuun ja leikkasin ympyrät irti toisistaan. Osan ennätin rypystellä koulussa, loput tein kotona ja vähän lisääkin.
Kukintojen väliin liimasin työpöydälläni olleet kynsilakkakukat, sekä suuria valkoisia helmiä.
Suureksi ihmeekseni en polttanut kuumaliimalla kertaakaan sormiani!
Mietin pitkään miten laitan kiinnityksen. Ropasin korulootaani ja löysin kauniin timangin, jonka sidoin pitsinauhaan rautalangalla kiinni.
Valmiin työn ympärille voisi vielä kieputtaa ohutta kiharaista rautalankaa, jos jostain sellaista löytyy.
Syksyisen kaunista viikonloppua teille kaikille,
