Haltineule

Monen turhuisen sumupäivän jälkeen ilma selkeni ja pääsin aamusta kuvaamaan uuden neuleeni ulkona. Olen käyttänyt itselaukaisinta ulkokuvissa kaikissa muissa kuvissa paitsi alimmassa.  Selaan päivittäin  somea sormet näppärinä, kun kohdalleni on osunut neule, jos toinenkin omalla koolla neulottavaksi. Ai että, kun tykkään. Tykkään neuloa, valita värejä, siirrellä lankakeriä ja tehdä kivoja väriyhdistelmiä. Valmiin työn viimeistelin vasta kuvienoton jälkeen etikkavedessä ja pyykkärin kevyessä linkouksessa. 

Testineulonnassa valmis työ on oma. Omat langat, itse valitut värit, mutta aikataulussa tulee pysyä. Lopuksi suunnittelijalle laitetaan raportti, kuva valmiista neuleesta, värikoodit ja kiitos, että sain neuloa tämän ihanuuden. Tämä neule on tehty Alafosslopista, joita olen ostanut vuosien aikana milloin mistäkin. Yleensä tarjouksesta ja tarpeeksi, että saan tehtyä isommankin neuleen. Tätä hyllyä on nyt uudelleen järjestelty ja se on hyvää vauhtia tyhjenemässä, kun suunnitelmia on täyttää ja käyttää muutenkin, kuin lankahyllynä.

Neulova Kettu on suunnitellut upean Haltineuleen, josta on mahdollista tehdä kaksi eri kaarrokemallia, sydänkuviolla tai tällä unisex-mallilla. Ohje tulee myyntiin marraskuun lopussa. Pääsin neulomaan taas hiukan jälkijunassa, mutta sain neuleen valmiiksi viidessä päivässä ja aikaakin jäi vielä deadlineen neljä päivää, että eihän tässä hätiä mitiä. 

Värini valikoitui hyllyssäni olevista ja nähtyäni malliversion kaarrokkeen, tunne vain vahvistui, ettei Haltilla aina ole lunta, vaan on sielläkin syksy. Nämä värit tuntuu omalta, että enpä alkanut kikkailemaan omaa mieltymystä vastaan, enkä koeponnistamaan jotain uutta ja värikästä. Tätä neuletta tulee pidettyä, kun kaikki on kohdillaan. 

Työ on aloitettu kauluksesta, eli neulotaan ylhäältä alaspäin. Ohje on erittäin selkeä, mutta tarkkana saa olla taas, että ne omat värit liukuu omiin koloihinsa. En laske lisättyjen silmukoiden määrää, jos kuvio täsmää kohdilleen. Sovitin työtä ensimmäisen kerran, kun kaarrokkeen kirjoneule oli jo hyvässä vauhdissa. Pää mahtui pitkästä kääntökauluksesta, jossa muuten on kiva yksityiskohta, kun aloituskerroksen silmukat kääntyvät nurjalle puolelle työn edetessä. Pidän hyvin suunnitelluista asioista. Toisen kerran sovitin, kun ensimmäinen hiha oli neulottu, että saan sopivan pituuden valmiiseen neuleeseen. Toisen neulon laskemalla kerrokset kohdilleen, en mittaamalla. 

Valmiin neuleen langankulutus on 0,910 kg

Puikot 6 ja 4,5 mm

Pohjaväri, ruskea 1237

Kuvio

Valkoinen 0051

Vihreä 9965

Aprikoosi 9971

Terhi

Ilves

Nyt on niin persoonallinen fanipaita, että vastaan ei tule koskaan samanlaista. Kauden aloituspelissä oli hitokseen kylmä ja silloin tuli mieleeni tehdä katsomopaita, jossa on jotain yhteistä seuran väreissä, eikä minun ei tulisi kylmä seuraavissa otteluissa. 

Tupsukorvat helmaan ja hihansuihin kopsasin Pinterestistä lapasen mallikerrasta. Viltsun ohje on Linka Neuman Hopi, josta silmukkamäärä ja miehustan kuvio. 

En halunnut kuvioida ja plagioida mitään, koska on muitakin tapoja ilmaista rakkaus lajiin ja seuraan. Samalla ajatuksella jätin paitaan paljon vihreää, koska 💛💚Ilves Tampere.

Edellisen Hopin neulottuani totesin, kuten tässäkin paidassa, että yläosa on liian suuri. Voisin kastella ja lingota uudestaan. Toisaalta. Tämän alle mahtuu toppaa. 

Tähän paitaan neuloin ensimmäisen korkean kauluksen ja se on kaksinkertaisena suloisen lämmin. 

Vihreä 1706

Keltainen 1703

Musta 0005

Lettlopin värit ovat meleerattuja, minulle mieleisiä. Langankulutus 0,630 kg.

Viralliset fanituotteeni ovat retrohuivi, pipa ja vaaleanpunainen kohokuvioinen collegepaita. Huivi ei peitä liikaa, mutta on kiva lisää tuulettaa mahdollisia maaleja. 

Koska kuvailin taas itessein ja kaikki pihakalusteet on jo suojissa, ajattelin saavani näppärästi avukseni tuon koristeomenapuun suojaverkon. Meni ihan hyvin siihen asti, kun meni. Lopulta puhelin putosi kaksi kertaa, tietysti sinne verkon sisäpuolelle ja latauspuoli alaspäin. Näppärä kamera tallensi näkymän kohti taivasta. Ihme, että minun pärstäni ei täyttänyt koko näyttöä, kun yritin olla nopea 😂

Terhi

Ensilumi

 Lumi tekee pihasta taianomaisen ja kauniin. Samalla alkaa jalkoihin tuijottaminen, tukevan alustan etsiminen ja pelko kaatumisesta. 

Olen viime talvina kaatuillut syystä tai toisesta ja aina vaan tuntuu kipeältä kohdat joihin on osumaa tullut. Meno ei ole ollut vapauttavaa ja lupsakkaa, vaan maata järisyttävää ja ärsyttävää. 

Siitä huolimatta hiippailen nurkissa ja pimeillä käytävillä kohti valoa, kun kuulen miähen vielä huutavan, älä sitten kaadu!

No nyt en humpsahtanut nokilleni, en selälleni, enkä onnekseni kyljelleni. 

Nautin hetkestä, lumen peittämistä pinnoista. Ensilumesta!

Jos minä voisin valita, se maisema olisi juurikin lumihuurteinen, puhdas ja valkoinen. 

Paukkuva pakkanen, saappaan alla nariseva lumipaakku. 

Pyryn päivä, 1.11. saatiin kaunis valkoinen lumipeite. Lumi heijastaa autonvaloissa, puhtaat tienpenkat tuovat maisemaan lisää syvyyttä.

Tänään on jo lumet tiessään. Marraskuu, lämmin + 6', harmaa ja sumuinen aamu valkenee. 

Terhi

Halloween

Takana upea, erilainen tapahtumaviikonloppu, johon saimme osallistua ensimmäisen kerran, kun nuorimmaisen perhe järjesti vuorostaan Halloween-juhlat. Kutsutut saapuivat lapset ensin ja sen perään nuorten ystävät. Saimme kivan tapahtumakuvan ennen maskien sotkeentumista. Vain vävy puuttui, kun hänellä oli toinen meno samalle päivälle sovittuna. 

Nyt on panostettu! Joka puolelta näkee, että kaikki on tehty hyvissä ajoin, itse ja Sirkus-teeman mukaisesti. Tykkään! Pidän jokaisesta huolellisesti suunnitellusta yksityiskohdasta, asettelusta ja siitä, että isossa porukassa on huomioitu kaikki. 

Silmälle on asetettu katsottavaa kokonaisuutena, sekä lähietäisyydellä.

Teema jatkuu läpi huoneiston katsoo mihin vaan. 

Olimme ajoissa paikalla, ensimmäiset, vähän jelppimässä tarjoilun kanssa. Sain samalla kuvattua ihan rauhassa vielä muiden ollessa vasta liikkeellä.

Niilo

Illan emäntä 💝

Illan isäntä 💖

💕

Nämä olivat tytöille jo viikon kolmannet bileet. Kasvomaalaukset tyttären kädenjälkeä.

Kummisetä ja Venla

Milja, jonka kasvomaalaus on isänsä kädenjälki

Humun perhe 

Eemeli, jellona

Veljet

Miäs

Me

Tyttären ottama kuva

Poikien otos

Päädyin ompelemaan oman noita-asuni. Tein pari vaatehankintaa nettikirpulta, joista pystyin hyödyntämään ensinnä puseroa. Kuvista ei näy, mutta otin ohuet, läpikuultavat hihat pois kirpparipaidasta ja muokkasin pitkähihaisen poolopaitani hiukan keveämmäksi poistamalla siitä trikooohihat. 

Lopuksi vielä leikkasin pitkän paidan helman hapsuille, jolloin pusero laskeutuu kevyemmin hameen päälle. 

Kangaslaatikoista löytyi iso pala laskeutuvaa kangasta, jota hetken mittailin, pyörittelin ja leikkasin hameen mitan. Olin ostanut hämähäkkikuvioisen pöytäliinan, jonka kiinnitin muutamalla pistolla päällikankaan joustinvyötäröön.

Lopuksi vielä leikkasin ja muokkasin miähen viitanmallista itselleni lyhyemmän viitan, jonka reunat päärmäsin. Kiinnitin silkkinauhat kiinnitystä varten ja ompelin muutaman koristehämiksen viitan pintaa kulkemaan. 

Blondasin hiukseni peruukilla. Kiinnitin hiukset poninhännälle, lisäsin kevyen hiuspannan ja pirunsarvet, että sain kaiken pysymään paikoillaan. 

Hameessani on edessä korkea kävelyhalkio. Lisäsin hameen alle liukaspintaiset trikoot, jotka toimii alushameen tavoin. 

Tapahtumaan oli kiva miettiä asu, arvuutella mitä kukakin on keksinyt. Lisää tällaisia tapahtumia!

Kiitos nuoret 💕

Mietimme viemisemme arkea ajatellen ja kruunasin paketin tekemälläni kortilla.

Me juhlistimme viikonlopun alkua perjantaina käymällä Sastamalassa, Mouhijärvellä, Cafe Purppurahelmen Pimeät Tunnit Halloween tapahtumassa. Juurikin tänä viikonloppuna olemme pitäneet yhtä 40-vuotta. Oi aikoja, oi muistoja!

Terhi