Risti nollaa

Tai hertta tähteä, kuten meillä.
Viime keväänä valmistunut pihapelilauta on ollut vähäisessä käytössä.
Maanantai - illat olen varannut keramiikalle. Töistä on kiire päästä lähtemään heti työpäivän loputtua, muut ovat jo hyvässä vauhdissa, kun minä tulen paikalle aina tunnin myöhemmin.
Joskus itsellä on selkeä näkemys siitä mitä voisi tehdä, toisinaan illan aikana ei pääse alkua pidemmälle.
Syksyksi suunnittelin tekeväni muutaman isomman työn, keväällä vauhti aina hiipuu ja sitä roikkuu mukana, kun on itselleen paikan ja ajan varannut.

Tänä syksynä olen joutunut tekemään valintoja vapaa -aikaani.













Vapaapäivisin olen pakottanut itseni lasipöydän ääreen, koska pakollinen koulutyöni, klassinen mosaiikki, on saatava valmiiksi ja arvosteluun ennen valmistumistani. Tietysti.
Työ on kolmivuotisen opiskeluni aikana vaativimpia töitä. Työ on joka vaiheeltaan hyvin hitaasti edistyvää, mutta iloitsen jokaisesta kaaresta, jonka olen saanut näperrettyä valmiiksi.
Jostain syystä meille on alkanut kantautumaan mitä kauniimpia laseja, ja mielessä pyörii huikeat suunnitelmat.
Opiskeluni alussa panostin hyviin työvälineisiin, ja aina uuden opin saatuani, olen ostanut lisää itselleni.














Hiomakoneeni äärestä katselen tätä kaunista huonettani, joka keväällä oli vielä kasa rakennusmateriaalia.
Kävin aamulla laittamassa työhuoneeni pesään valkean, jotta iltapäivästä pääsisin lämpimään jatkamaan työtäni.
Siinä pesän täyttöä odotellessa istuin hetken lasihuoneessani ja tikutin tossua.
Tämän enempää en ole saanut tehtyä sukkasatoa, mutta hitaasti hyvää tulee. Otan neuleen mukaani, kun lähden kuljettamaan nuorinta iltapäivästä hammaslääkärissä ja takaisin kouluun.
Tänään minua ilahdutti viesti Vuokolta, hyvää syksyä myös sinulle.
Ja onnea äidilleni, hänellä on nimipäivä tänään.

















Kukka teille molemmille