Vuoden ensimmäinen postaus sisältää kasan lankoja ja sekalaisen läjän moneen kertaan selattuja mallilehtiä.
Olen selannut söpöläiselle haalaria, nuttua, housua, myssää. Lankojen tiheydet eivät vastaa ohjeiden tiheyttä, mutta jatketaan lehtien selaamista, kun aikaakin on.
Veimme eilen tyttären kissat takaisin kotiinsa ja näin saatoin puuhastella lankavalintojeni kanssa ilman kissojen hääräämistä.
Neuloisinko ensimmäisen haalarin vain muutaman kylmän kuukauden käyttöön ja heti suuremman syksyn kylmiin? Siihen väliin osuu kuitenkin kylmä ja sateinen kesä, jolloin tarvitaan lämmikettä, mutta ei niin paksulti, kuin pakkaskaudella.
Miten tää on niin vaikeaa? Omille lapsille tiesin heti mitä ne tarvi ja neuloin kaiken tarvittavan. Onko minusta tullut kranttu vai päättämätön?
Ei ole kiva, kun vaavi hukkuu suureen haalariin, joten teen sen ensimmäisen vain muutaman kuukauden käyttöä varten ja seuraavan heti alkusyksystä sopivaksi.
Huoh!
Olen tehnyt lankahankintoja vaaleanpunaisen sävyissä. Mitä, jos haikara tuokin pojan? Toimitusvaikeuksia?
Hymy!
Sitten aletaan neulomaan sinisen sävyisiä. Ihanaa odotusta myös mummille.
suuren peiton virkkuusta ei meinaa tulla valmista, vaikka kuinka sitä työstäisin. Pikkaisen taukoa koukulle, että saisin itselleni ohuen villatakin toppikseni alle.
Langan nappasin kapsäkistä ja mallin valmiiksi lasketuista silmukoista. Ihanaa sileää neuletta, aivotonta tekemistä.
Eilen sitten mittamaan, että kuinka työ etenee ja etenihän se purkuun.
Vasta kolmannella kerralla sain työn vastaamaan mittojani, kun vähensin kaksi kokonumeroa silmukoita pienemmäksi, ämmässä edetään.
Miten näihin valmiisiin malleihin pitäisi suhtautua? En ole kutistunut olemattomiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
On varmaan ihana miettiä, mitä mummin kullalle neuloisi. Nauti!
Neuloin nuoren äidin marraskuussa syntyneelle vauvalle haalarin tällä ohjeella
http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=94606
Tein 60 cm resorit vähän pidemmät, jotta aluksi voi kääntää
kaksinkerroin ja sitten keväämmällä pitää suorana.
Lanka mintunvihreä ja valkoinen nalle.
Ihanaa luomisen tuskaa ja suunnittelua!
Voi kun olis ihana miettiä tuollaisia neuleita ja kauniita vauvalankoja. Ville ei oo vieläkään löytänyt omaansa niin ei toistaiseksi oo toivoakaan vauvaneuleista.
Kyllä mä tekisin ihan ekaks sopivan pienen vaatteen, ei mitään kasvuvaraa. On ne sopivat vaatteet kivamman näköisiä kuin liian isot.
Valmiissa ohjeissa on kummasti eroa jos katsoo eri tehtaiden kokoja. Ehkä niillä on omat normimitat, jotka ei vastaa todellisuutta.
Aivan ihania lankoja. Meikä innostui taas syksyllä vähän liikaa. Halusin oppia virkkaamaan afrikankukkia. Haaveena oli tehdä kassi. Ostin monella kympillä ihania lankoja ja ohjekin oli. No, kuinkas kävikään. En näe mitään (pitäisi hankkia lähilasit) ja sormet eivät taivu mihinkään. Siellä ne langat nyt ovat kassissa odottamassa parempia päiviä.. Niin ja lisäksi en tajunnut siitä ohjeestakaan mitään!
Ihania neulomuksia siis luvassa! Pikkuisia vaatteita on niin kiva tehdä - ja ihailla!!
Oi, mitä ihanaa vaihetta elämässäsi ssatkaan elää!
Jospa itsellekin tulee vielä se aika, että saa suunnitella mummutettavalleen neulomuksia.
Itsellä olen huomannut, että puikot saa olla valmiiseen ohjeeseen ainakin puolta pienemmät kuin ohjeessa, sillä saan vähän sopivampaa neulomusta aikaan.
Mukavia suunnitteluhetkiä!
Voi, on sinulla miettimistä. Ihanaa ajatuksenjuoksua.
No niin, pari päivää meni edell.kirjotuksestani ja nyt sain vauvahaalarin tehtäväkseni! Jee! Mutta se mallin löytäminen . .
Mikäs lehti tuo on ku sun ekassa kuvassasi päällimäisessä näkyy haalari jossa paljon nappeja, se on varmaan semmonen helposti puettava?
Netin syövereistä löytyy kyll haalareita mutt moni on itse suunniteltu tai sitt semmonen ett luulen olevan vaikea pukea - liian umpinainen.
MODA 1/ 13
Lähetä kommentti