perjantai 10. maaliskuuta 2017

Makrame

Esittelin tänään koulussa omat aikaansaannokseni, eli solmeilukokeilut makramesta. Takana on monta tuntia ähinää ja puhinaa, erilaisen materiaalien kokeilua, iloa, purkamista ja onnistumistakin.
Kokeilin moppilankaa, olin tukehtua siitä lähtevään pölyyn. Kokeilin solmia hupparinnyöriä, sitäkin materiaalia löytyy käsittämättömän paljon, mutta ei tarpeeksi saadakseni isoja näytekokeiluja.
Nypin helmiä, jotka veivät pienireikäisinä turhan paljon aikaa, eikä lopputulos miellyttänyt minua kuitenkaan.
 Katselin ohjeita monisteista, netistä. Solmeilin tason päällä, Fimolevy sylissäni, nuppineuloja siirrellen. 
Kokeilin nostaa työn ovenkahvaan koukkujen varaan ja vaihdoin materiaalin toisensa jälkeen.
 Kiinnitin lankojen päihin heijastinteippiä, joka tarttui hyvin trikookuteeseen.
 Puuvillainen muurarinlanka on ohutta, miellyttävää käsitellä ja omaa kauniin kiillon.
Tuulikelloni muodostuu kahdesta eri väristä ja monista eri pinnoista.
 Hyödynsin saamani viinipullon, jonka sahautin jo viime syksynä ehkä juurikin tätä työtä varten. Renkaat sulattelin kotona.
En tiedä, mutta tässä työssä on nyt käytetty pullollinen viiniä, eikun viiniä pullollinen.
Ei se mennyt ihan niinkään.
 Jos olisin malttanut odottaa huomiseen kuvien kanssa, olisin saanut lasin sävyt näkyviin. Vaikka tässähän on pääasiassa makrame, on lasilla suuri merkitys, kun työ on tuulikello.
Käytin pesulahenkarin ripustimena, jolla saa hyvin työn nostettua esille.
Valkoisen työn solmeilun aloitin maalaamalla puutangon ja nupit kalkkimaalilla.
Tässä työssä käytin Linda trikookudetta ja ohjehan muokkaantui työn edetessä. Lue, ei työohjetta. Kuten ei muissakaan.
Työssä näkyvät puiset renkaat, ilmeisesti jotain tekemistä verhotankojen kanssa, oli tarkoitus maalata harmaaksi, mutta kalkkimaali ei suostunut jäämään kiinni valkoiseen maalipintaan, enkä minä malttanut lähteä niitä hiomaankaan. Joten saivat jäädä valkoisiksi.
Hyvin ne sinne työhön sulautuivatkin.
Valmiin työn pituuden päätin, kun kude alkoi uhkaavasti loppumaan.
Näissä solmeiluissa voi käyttää kaikenlaisia materiaaleja ja lisukkeita. Mielikuvitus vain rajana.
Viikon kuluttua minulla pitää olla valmis työ ohjeineen, tai ainakin suunnitelma ja materiaali. Molemmat on tuossa selkäni takana, mutta tänään en vielä aio tehdä solmukaan.

3 kommenttia:

KristiinaS kirjoitti...

No just. Tämähän on tän vuoden tekniikka. Kaikenlaista kurssia ja ohjetta pitäisi olla maa tulvillaan. Mä en silloin edellisen buumin aikana tykännyt näistä enkä oo oppinut nytkään tykkäämään.

nätti rätti kirjoitti...

kivasti kerrottu - kyllä se siitä!

TeSa kirjoitti...

Tämä on aika koukuttavaa hommaa =)