sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Lokakuun supinoita

Suunnittelen aina sata eri asiaa viikonlopulle ja ehdin toteuttaa pari. Sain sentään siivottua vaatekaappini järjestykseen, kesän piiloon ja syksyn esiin. Silittelin monta vaatekertaa helposti päälle puettavaksi. Yhdistelin samaan henkariin paitaa ja takkia, ettei täydy aamupöpperössä tehdä vaikeita valintoja. Joku viisas sanoo, että miksi en laita valmiiksi illalla. Iltatöiden jälkeen ei mene kuin vartti, niin olen jo nukkumassa. Rytmitän eväidenkin laiton ja niiden töihin viennin niin, ettei iltavuoron jälkeen täydy muistaa kuin termari ja vesipullo laittaa täytenä reppuun. Olen järjen ihminen, jolle arki on aikaista aamua ja ilta vapaa niinä päivinä, kun se on. Pitää muistaa levätäkin välillä.
Olen etsinyt syksyisiä elementtejä esiin, että voin tehdä pöytäkoristuksia. Itsetehtyjä kurpitsoja on jossain, kunhan määrittelen paikan jossain. Tämä on tätä rempan jälkeistä aikaa, kun pitää muistaa mihin kaikki keväällä vietiin, kun ne siirrettiin pois työn edestä. Nyt niille on hyvä etsiä uusi paikka niin, että käytön jälkeen ne löytyy aina helposti samasta paikasta. 
Monta asiaa on joutunut miettimään uudestaan, ihan lajittelusta alkaen. Uuden köökkikaapiston myötä meiltä löytyy perusjätepiste, mutta pullot, lehdet ym.on syksyn mittaan asettunut omille paikoilleen. Uudet käytänteet on pitänyt mittailla ja ääneen pohdiskella, ettei tehdä turhia hankintoja tilaa viemästä. Kivat sangalliset astiat on helppo pakata aamulla auton kyytiin ja tyhjentää jätepisteisiin. Ja parasta näissä on niiden huomaamattomuus sisustuksessa. 
Samalla kun silittelin vaatevarastoni aarteita, silitin pöytäliinat ja pyyhkeet. Vaatteiden ulkona kuivaaminen on melko satunnaista näin myöhään syksyllä, mutta aina sään salliessa löytyy kyllä koneellinen pesuun. Kodinhoitohuone on tulevien ja menevien välipaikka. Hyödynnetään saunan jälkilämpö kuivaamiseen ja kerätään pyykit kaappeihin aamulla ennen töihin lähtöä. Tykkään tulla kotiin, kun näky ei ole heti kuin pommi. Tähän pommiin kuuluu myös lankani, jotka ovat jääneet niille sijoilleen mihin ne laskin aikoja sitten. Nyt sain nekin takaisin omiin koloihinsa.
Viikonlopun töihin kuuluu kurssisuunnitelmat ensi keväälle. Jos innokkaita kurssilaisia ilmottautuu, niin pidän kolmena iltana lasikurssin. Eli, napu, napu tekstiä luomaan, että ehdin vielä ulkoilemaankin.
Moikka!

5 kommenttia:

Intsu kirjoitti...

Mua alkoi kiinnistamaan tuo hieno vaaleanpunainen alusta kukkasille. Onko se itse tehty,vai mikä se on??

TeSa kirjoitti...

Be&liv, Janne Uusi-Autti, kierrätysmuovista tehty hedelmäkulho. Sen voi pestä tiskarissa.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Mukavaa syyspuuhastelua ja ihailen tuota järjestelmällisyyttä. Minä sorrun siihen, että viimetipassa yritän löytää päällepantavaa kiireellä.

Sartsa kirjoitti...

Minäkin yritän aina ennakoida mahdollisimman paljon, etenkin ennen aamuvuoroa. Iltavuoroon on ain aniin helppo lähteä ja ehtii kaikenlaista (yleensä ei mitään järkevää, mutta saa rauhassa herätä yms.). Kierrätettäviä roskia on usein myös mukana töihin lähteissä ja ohimennessä kippaan ne keräykseen.

TeSa kirjoitti...

Minulle viimetippa on turhautuminen ja myöhästyminen. Mielummin tasainen tahti, kun järjetön hosuminen.
Kiitos kaikille ❤