lauantai 10. joulukuuta 2022

Pikkuleipurit

 Viikko sitten teimme tyttörehvit Tampereelle. Haimme Miljan eskarista ja tyttären perhe tuli Forssasta. Kokoonnuimme ensin nuoremman pojan perheen luokse, jossa tankkasimme välipalaa, katsoimme heidän uutta kotiaan ja heiluttelimme vanhemmat viikonlopunviettoon. 

Olimme vaarin kanssa neljän päivän vapailla ja saimme näin aikaa olla tyttöjen kanssa. Onneksi he lähtevät mielellään kanssamme liikkeelle. Ensin oli laskettu päiviä, sitten tunteja, koska ollaan kaupungissa. Minä tein ehdotuksen aina uudesta käyntikohteesta ja tytöt pääsivät näkemään yhdessä erilaiset paikat, kaupungin jouluvalot ja tapahtumat.

Stockamannin kävelykadulla valoteos vaihtoi väriä napinpainalluksesta, nyt he olivat nuotiossa. Kauppojen ikkunoissa on aina kivat jouluasetelmat, ja muutama nenänjälki lisää 😀. Sokokselle ei kannata mennä katsomaan perinteistä jouluikkunaa, sitä ei sieltä enää löydy uudistuksen myötä, joten liitelimme Stockan yläkertaan joulukoristeita ja leluja katsomaan. 

Pikku2 puisto on tullut jo tutuksi ja siellä kävimme tälläkin kertaa. Kiipeilytelineet, liukumäet ja keinut kierrettyä menimme koskenrantaan. Tammerkosken rannalla paloi värivaloina kaunis lila, tyttöjen yksi suosikkiväri.





Lauantaiaamuna valmistelimme keittiön leivintuvaksi, kun saimme syötyä aamupuuron. Olimme varanneet valmistaikinaa kaksi kiloa. 
Ostin tämän moniloven Parolan Aseman joulumarkkinoilta. Sitä ei käytetty näissä talkoissa.
Minä kaulin
tytöt painoivat muotit taikinaan ja vaari nosti sen kun kerkis valmiit piparit pellille. 


Ajoittain oli ruuhkaa!





Kun pikkuleivät oli paistettu oli aika syödä, että jaksettiin aloittaa koristelu.
Sokerikuorrute, rösselit, koristehelmet ja toinen tuubi.

Jokainen sai koristella niin monta, kuin halusi. 
Osa tehtiin vanhemmille, moni jäi ihan itselle.





Seurasin tyttöjen touhua sivusta, kuinka he jaksoivat yksi toisensa jälkeen koristella yksityiskohtaisesti jokaisen piparin. 
Jossain vaiheessa piti keittää päiväkahvit, että pääsimme maistamaan valmiita luomuksia.





Vaari koristeli nämä tyttären käyttöön ja sen jälkeen olikin vuoro pulkkamäen. Minä jäin siistimään keittiön ja sain hetken omaa aikaa. Eikä kauaakaan, kun oli jo välipalan vuoro. 
Illaksi oli ohjelmaa, jonka huomasin puhelintani selatessa. Ikaalissa, Toivolansaaressa oli Joulukatu, jonne lähdimme ajelemaan porukalla. Tytöt olivat innoissaan, vaikka eivät kyllä yhtään tienneet mihin ja miksi lähdimme. Yllätys oli suuri, kun kerroin, että kohta tapaamme Juhlaprinsessat. 
Yhteishalaus ja pieni yhteinen hetki. Prinsessat ihastuivat serkkujen tulosta ja kertoivat, että Tähkäpää on heidän serkku. 
Anna, Elsa, Venni, Miljuska ja Vanu.

Arvannette, että tyttöjä jännitti kovasti.


Saimme kuitenkin monta kivaa kuvamuistoa ja tytöt saivat kortin prinsessoilta. Nämä tapahtumat ja kohtaamiset jäävät lasten mieleen.


Kun jatkoimme kierrostamme, kohtasimme ihan oikean joulupukin. 
Kun vaari puhui pukille, jäi Milja varmasti miettimään, että onko se vaari sittenkään joulupukki.


Lähes kolmesta suusta tuli, että en halua puuroa, mutta niin vain kaikki söivät lautasensa ihan tyhjäksi ja joivat lämmintä mehua. Kun kerroimme vanhemmille seuraavana päivänä puuron uponneen kaksi kertaa, niin eivät olleet uskoa.
Vielä sunnuntainakin jatkoimme pikkuleipien koristelua leikkien lisäksi ennen kuin saimme kaikki lapset puolisoineen luoksemme.
Serkut 💓
Kun iltapäivällä viimeisetkin autonvalot häipyivät pimeyteen istuimme hetken ihan hiljaa. Jestas miten vilkas ja äänekäs viikonloppu. Onneksi meillä oli vielä kaksi vapaapäivää. 
Oli 2.adventti 
Meidän oli tarkoitus lähteä Tampereelle Aleksanterin kirkkoon kuuntelemaan Tampereen Teatterin näyttelijöiden esittämiä joululauluja, mutta hetken mietittyämme menimmekin Hämeenkyrön kirkkoon Tuomasmessuun. Saimme laulaa joululauluja, näimme tuttuja ja veimme miähen vanhempien haudalle led-kynttilän. 
Maanantai valkeni kauniin seesteisenä, aurikoisena ja kylmänä. Halusin käydä kuvaamassa Hämeenkyrön vanhan paloaseman rannalla Pappilanjoen kauniit maisemat.
Näillä kuvilla toivotin ystävilleni ja seuraajilleni fasessa ja instassa hyvää itsenäisyyspäivää. Se on jo 105 ja ne itsenäiset vuodet jatkukoon.



3 kommenttia:

Sartsa kirjoitti...

Niin tunnelmallisia hetkiä ja mahtavaa girl poweria vaarivoimalla höystettynä ;)

Puikoillanikin kirjoitti...

Ei tietenkään vaari ole joulupukki. Joulupukki on joulupukki.

TeSa kirjoitti...