maanantai 8. heinäkuuta 2024

Viikonloppu Tallinnassa

Meidän kesälomat alkoi tänään. Loikkasimme lomatunnelmaan jo viime torstaina, kun suunniteltu matka Tallinnan keskiaikapäiville oli merkattu hyvissä ajoin kalenteriin. Aamuherätys tuntui karmaisevalta, kun normisti heräämme neljältä, nyt jouduimme nousemaan vielä aiemmin, että ehdimme linja-autokyytiin. IMT kuljettaa varmaan päivittäin turisteja naapuripitäjästä, ja keräilee matkustavaisia pitkin matkaa, jolloin olemme melkein ensimmäisinä ja sitä myöden viimeisinä kyydissä. 
Laskimme, että teemme matkaa noin työpäivän verran mennen tullen, jolloin minulle tulee ihan mahdottoman paljon käsityöaikaa. Käsi toimii jo ihan hyvin. Oli outoa virkata ohutta lankaa, kun en ole muutoinkaan virkannut vuosiin paljon. Otin mukaani mahdollisimman pienen kässyn, joka ei vie tilaa, yhden tissikassin vertaa. 
Pieni lankakerä ja ohut koukku. Tästä tai näistä on tulossa nukkekodin saliin verhot. Teen neljä pituutta, mutta lanka loppui jo 2 ja puolen mitan jälkeen kotimatkan loppupuolella. 
Ihana huomata, että käsitöiden teko kiinnostaa ohikulkijoita. Sain viereeni rouvan, joka sanoi käsieni käyvän koneen lailla ja jälki on kuin koneella tehtyä. Kiitos!

Olimme liikkeellä aamulaivalla, joten olimme maissa heti puolen päivän jälkeen. Tallinna ei ole koskaan aiemmilla matkoillamme ollut niin sateinen, kuin tänä viikonloppuna. Sateenvarjot piti ottaa esiin heti satama-alueen jälkeen, eikä niitä pitänyt jättää huoneeseen ulos lähteissään. Ilma oli lämmin, tuulenpuuskainen, mutta pysyimme pystyssä. 

Emme tehneet minkäänlaista matkasuunnitelmaa ennakkoon. Miäs oli maininnut muutaman kohteen, mutta hannasi sitten, kun laitoin linkkiä mitä tuleman pitää. Kävimme heti perjantaina Karnaluksissa. Siellä oli hyvin väljää ja sopivan viileää. Joulukuun matkalla ajelimme paristi ohi, mutta nyt tein täsmäiskun ja mielestäni löysin juuri sitä mitä olin aikeissani ostaa. 
Viikonloppuna tuli seurattua lokkiliveä vastakkaisen talon katolta. Poikaset ovat jo suuria, äänekkäitä ja osaavat pitää hyvin puolensa ruuan suhteen. Sateen alkaessa kyhnöttivät vierekkäin piipunjuuressa, kun emo oli hiukan kauempana. 
Tässä kohtaa voikin jo sanoa, että alun ihanuus meni ihan penkin alle, kun miäs sai työpuhelun iltapäivällä, joka keskeyttää hänen kesälomansa. Perästä kuullaan. Puhelin soi lähes taukoamatta koko viikonlopun ja viestit vaihtui tiheään.
Siitä huolimatta pidimme kiinni kesästä ja lähdimme Raatihuoneen torille Keskipäivämarkkinoille, jossa kävimme joka päivä. Kotijäätelö aitoon vohveliin oli herkullista. Tosin en kyllä jaksanut syödä omaani ihan loppuun. 
Torilla oli myynnissä paljon kauniita käsityötuotteita. Jäin seuraamaan tämän käsiparin taituruutta, kun puikot ovat ihan viutilot, alle millin ja kädenjälki ihan omaa luokkaansa. Tekijä on syntyjään Muhun saarelta, asuu Tartossa ja oli tuotteineen koko viikonlopun torilla. 
Tässä valmistuu ohuesta pellavalangasta kaunis kirjoneule, joka on työn molemmilta puolilta mielettömän tasaista. 
Sain häneltä vinkin lankakaupasta, joka on hiukan Karnaluksista eteenpäin. Valikoimassa on hiukan erilaisia lankoja. Meillä oli oikein mukava keskustelutuokio.
Valmis kirjoneule on osa miesten puvuntakkia, jossa kaulus, tai osa siitä saa uuden liepeen. Myös hihansuissa on käytetty kirjoneuletta. Takit ovat toisella kierroksella ja kokonaisuus on upea. 
Näitä oli nähtävillä useampi eri versio. Tekijä on aiemmin tehnyt kaavoituksia, joten homma on hyvin hallussa. Nostan hattuani, jota reissussa sovittelin. Arvostukseni käsityöläisyyteen nousi jälleen.  
Omat toriostokseni olivat pieniä hankintoja. Silkkilankaan pujotellut Delica siemenhelmistä tehdyt papukaijakorvikset, jotka on tehnyt Ülle Villandi-Õsso.
Sekä pienen pieni keraaminen talo nukkikseen.
Matkalijoihin vetoavaa katsetta ikkunan takaa kuvattuna.
Illan aikana kiertelimme vanhaa kaupunkia ja tapahtuma-alueen leiriytymispaikoilla. 
Viru-keskuksen puistossa voi aina pongailla katutaitelijoita. Näiden soitto meni kengänpohjan alle. Moni jammailli illasta toiseen, kun kuljimme ohi.
Kukkamyyjien ihanuuksia
Nyt en enää muista kuinka monta kertaa lähdimme perjantaina liikenteeseen, mutta monta. Respakin oli jo vähän sen näköinen, että hohhotihoijaa, taas noi menee. Kun kelit oli kohdillaan, oli kiva käppäillä katselemassa kaunista kaupunkia.
Upeita kukkaistutuksia, joista meidän seudulla ei olisi ehjänä ainutkaan ensimmäisen viikonlopun jälkeen.
Muistelen, että olen käynyt juurikin tuossa rakennuksessa iltamenoissa vuosia, vuosia sitten työporukalla. 

Tässä on jalat, parimetriä, jalat.
Myyntipäivä jälkeen teltat suljettiin. Osa oli vetänyt kelmun vielä ympärille, ettei myyntipöytiä tarvinnut tyhjentää.


Ensimmäisen päivän askellukset oli kymmenen kilometrin luokkaa. Oli ihana kaatua petiin ja nukkua väsy pois. 
Aamulla kuulosteltiin molempien kunto ja virkeys. Kun molemmilla oli molemmat silmät auki, oltiin jo liikkeellä reppuinemme. 
Kännykkä esiin, kassiin, esiin. Eihän tätä auringon määrää ja kauniita istutuksia voinut olla kuvaamatta.
Minusta näissä monimuotoistutuksissa on parasta luovuus. Syötävä ja kukkivat ovat samassa kasvualtaassa. Ei mietitä liikaa mikä sopii yhteen, vaan yhdistetään värit, muodot ja tuoksut samaan.
Tästä voi sitten napsia lisää maustetta annokseensa. 
Nämä rönsyää samanlailla kuin meidänkin kukkamaat.
Antaa kaikkien kukkien kukkia.
Kuinka luovaa ajattelua vanhojen rakennusten jatkoksi. Ei kun katolle.
Näillä kujilla oli ihana kävellä. Suunnittelin jo kuinka upeaksi ja kutsuviksi saisi oman kylän vanhat rakennukset. Kuinka saada oma kylä eläväksi, kaupat takaisin ja asiakkaat pysymään omilla asuinalueillaan. 

Nämä oli hauskoja


Siinä ne pönöttivät tuijottaen ohikulkijoita.

Väriä!
Kuljimme kujia
Näimme vihreyttä
Taidetta


Kivoja yksityiskohtia
Kiva idea pihakalusteeksi
Matkoilla on aina hyvä pitää muistissa missä oli lähin vessa, Super Alko.
Kohta sataa
Hotellin, Rixwell, pihalla on näyttävä kattoviherrys.
Sunnuntaiaamuna, jos emme olisi heränneet hotellihuoneen oven pamahdukseen, olisi kirkonkellojen pitkään jatkunut sointi kyllä mäikyyttänyt viimeistekin unenrippeet silmistämme. Niin oli kuuluva ääni 😂 Oli luksusta voida avata huoneen ikkunat.
Aamun voi kuulemma aloittaa konjakilla ja suklaalla. Minä otin teen Pierren suklaakahvilassa. Poikkesimme melkein joka myymälässä, joita tällä sisäpihalla kyllä riittää.


Katariinankujalla oli upeita käsityöläismyymälöitä. Tilkkupuolella melkein jo päätin jatkaa tilkkuiluharrastustani. Niin oli upeita töitä esillä. Hattupuotiin haluan palat uudestaan, nyt ei nihkeä päänahka ollut otollinen hetki sovitella talvihattuja. Keramiikka ja nahkatyö kiinnostaa aina ja saivat ihailua osakseen. 
Olde Hansassa otettiin suolaiset eteemme, kun vatsa tahtoi hiukopalaa. Näillä eväillä sai loputtoman janon. 
Lauantain askellukset jäi noin 7 km. Miäs otti uutta puhtia uuteen päivään jäätelöllä joka meni heittämällä jatkoon. Olemme harjaantuneet laivamatkustajat, joille ei nihkeät valmiit eväät maistu. Haemme aina kotimatkalle tuoreet tarjottavat, joita saamme syödä jonottamatta. Nyt oli laiva buukattu niin täyteen, että olimme kärkkymässä laivaan pääsyä hyvissä ajoin ja kun ovet avautuvat otan ison vaihteen päälle ja kohteliaan vilkkaasti pujottelen ohi ja etsin meille istumapaikat. Nyt olikin hiukan haasteellisempi löytää puoliso ihmismassasta, mutta pienellä huitomisella löytyi.
Mutta sitä ennen kävimme vielä torilla.
Sunnuntaina kävimme torilla kuuntelemassa musiikkiesitykset, suojauduimme sateelta ja kiertelimme kojuilla. Oli vielä aikaa fiilistellä paikkaa, aikaa ja tapahtumia, kun miäs oli varannut meille taksikyydin satamaan iltapäiväksi. 
Nousimme kattojen ylle muiden matkassa ja mulasin tennarini syvään vesilätäkköön kuvatessani. Pahus. Onneksi nämä nykytossut on paksupohjaisia, etten ihan nilkkojani myöten kastunut.
Ilma oli nihkeä, hikinen ja tihkuinen. Reissussa rähjääntyy kaikki, eikä pelkästään me.
Museossa ja kahvilassa oli hyvin väkeä, mutta tällä kertaa emme lähteneet kiertämään paikkoja. 
Lähdimme laskeutumaan alas portaita, joita emme olleet aiemmin käyttäneet. Lisää mutkaisia kujia, joissa oli kiva viipyillä.
Täällä on kerroksellisuutta, muurattuja rakenteita ja kivettyjä pintoja. Parempi katsella jalkoihinsa, ettei lankea nenulleen.



Ennen matkalaukkujen hakua respasta poikkeamme kahvilaan ja vessaan. On kiva kerrata matka tuoreeltaan, onnistuttiinko ja oliko matka kiva ilman tulevaa ahdistusta.
Kahvila on kaunis, tarjottavat hyviä ja lähellä hotellia. Matka oli oikein onnistunut, liikuimme jalan noin 20 kilometriä ja nautimme kevyitä välipaloja tarpeeksi usein. Pienet herkkuhetket, niitä nyt ei muistella ympärysmittoina, vaan hyvänä kokemuksena. Löysimme monta meille uutta kohdetta ja jätimme tulevaan pari kiinnostavaa tutkimuspaikkaa. 
Matkalaukut tyhjenivät aamulla vauhdilla, pyykkikone suorittaa omaa ohjelmaansa ja kesäiset suunnitelmat ovat alkaneet toteutumaan. Tästä tulee hyvä loma. Toivottavasti!
Matkamuistoina kesä,
Terhi

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kivasta matkapäivityksestäsi. Hyvää kesää!
Ritva

Puikoillanikin kirjoitti...

Tallinnassa on paljon nähtävää ja varsinkin tuollaisen tapahtuman aikoihin. Hyvä tapa aloittaa loma.

KristiinaS kirjoitti...

Mahtava Tallinna-raportti, kiitos!

Repolainen kirjoitti...

Paljon koitte ja näitte, mutta olipa tylsä puhelu miehelle töistä!!
Ette antaneet sen pilata lomamieltä.... Turussakin oli keskiaikamarkkinat, mutta tällä kertaa ei ennätetty lainkaan... miten sitä ei nykyään meinaa minneen ennättää... reilu viikko töistä ja sitten täällä edessä toinen lomapätkä!! Nautunnollista kesän jatkoa teille!

Irma kirjoitti...

Kiitos, oli kyllä kiva lukea ja katsella kuvat reissussatanne:)

enkulin käsityöt kirjoitti...

Upeita kuvia.
Minäkin pääsin vuosia sitten Tallinnaan ja minulta jäi osa sydämestä vanhaan Tallinnaan. Jossain kirkossa oli messu ja sieltä kuului ihanaa mieskuoron laulua. Oli kyllä kaunista.

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille kaikille ja hyvää kesää

satunNainen Paula kirjoitti...

Muistittehan hunajaoluet?? ;)
Ihan mahtava reissu!

TeSa kirjoitti...

Kolpakollinen meni. Toisenakin olisi mennyt, mutta minulle ei listalta löytynyt mitään.