Käsityövuoteni

Jälleen yksi käsityövuosi on jäämässä taakse ja uusi alkamassa. On aika niputtaa tämäkin vuosi entiseen tapaansa ja miettiä miten tämä meni ja mitä jäi tekemättä. Tekstiä rytmittää vuoden viimeinen kaarrokeneule, joka on Varjelumneuleet, Henna Haapaniemen käsialaa. Tämä testineule, Tähtisadetta, piti olla valmiina joulukuun loppuun ja sain, kun sainkin sen ajoissa valmiiksi. Kaksi päivää jäi vielä aikaa, mutta nyt teen viimeistelyn, eli kastelen.

Lanka on Lettlopi, 50 g-100 m, neuletiheys 18 s - 24 krs. Langankulutus 0,665 kg

Laskujeni mukaan tämä neule on viides testineule tänä syksynä ja koko vuonna. Samalla tavalla jatkan seuraavaan vuoteen, kun aloitan uuden testineuleen. Nämä tiettyyn päivään mennessä valmiiksi neulottavat rytmittävät kivasti arkea. Näihin väleihin olen tehnyt paljon muutakin, kun tämän vuoden langankulutus on kuitenkin ollut 13,1 kg. 

Lähes sama lukema on ollut viimeksi vuonna 2012 ja 2013. Tänä vuonna lankatyöt voi jakaa selkeästi alku- ja loppuvuoteen. Kesän korvalla tehty käsileikkaus piti alkuvuoden hyvin hiljaisena. Töissä kävin kaiken aikaa, enkä ollut kertaakaan saikulla tästä syystä. Sairauslomalla tein kaikkea pientä ja kivaa, ja kun lopulta toivuin henkisestä paskasta  päätin, että en jää paikoilleni, vaan teen kaikkeni käsieni kautta, että saan muuta ajateltavaa. Kaiken lisäksi minulla on jäätynyt vasen olkapää, jonka liikerata on hyvin rajoittunut tällä hetkellä. Nukkuminen haastavaa ja vaatettaminen, no, vaikeaa. 

Askartelusta olen iloinnut, tehnyt kortteja ja osallistunut kursseille. Minulta on ajanpuutteen vuoksi jäänyt päivittämättä yksi syksyn kurssi. Kunhan saan viimeisteltyä työtäni, niin päivitän valmiin työn nähtäväksi. 

Syksy on ollut kaiken kaikkiaan hyvää aikaa nollata itsensä. Se ei tapahtunut hetkessä, vaan vaati paljon itsensä kanssa olemista. Monasti olen vuosien aikana saanut kuulla ihan ammattilaisen suulla, pysähdy. Pysähdy hyvä ihminen. Se ei ole helppoa. Mutta olen joka päivä pyrkinyt siihen, että en sinkoile paikasta toiseen, enkä ota itselleni mitään lisää, jos se ei tunnut hyvältä. 

Kun päiväkirja oli 150% täynnä ja lopulta sivuilla on monta päivää ihan tyhjää, niin silloin pitää opetella ottamaan oma tila haltuun ja lopettaa turhaan juokseminen. 

Tänä vuonna olen tehnyt niin paljon kaikkea kivaa, että pitää oikein itsekin miettiä minkä työn haluan valita vuoden käsityökseni. Se voisi olla virkkaus, sainhan lopultakin ajatuksesta kiinni ja takki valmistui. 

Nukkekotiin virkkasin verhot ja pistelin maton. Näitä pienen koon projekteja on kiva tehdä välillä, täydentää huoneita ja jatkaa keskeneräisiä tiloja kohti valmiimpaa. 

Joko olet arvannut, minkä työn itse valitsen tämän vuoden käsityökseni? Se on myös ollut pitkään työn alla, mutta nyt siihen sain hyvin aikaa. Se on mosaiikkikurpitsa, ihana lasityö, johon käytin paljon värejä. Lasi kiehtoo, houkuttelee kokeilemaan kaikkea uutta ja kivaa. 

Ompeluinnostus on nostanut myös päätään ja saatan yllättää itseni jatkamalla pieniä ompelutöitä myös ensi vuonna. Olen pitänyt kangaspinoni hyvin pieninä, mutta onhan niitäkin kasoiksi asti, jos oikein paikkoja pengotaan. Kiva saada kuitenkin vähän uuttakin valmiiksi, kuin ei ollenkaan.

Kaikille teille oikein hyvää ja antoisaa käsityövuotta 2025. 

Terhi