tiistai 4. toukokuuta 2010

Naavaparta















Mikä ihana hiljaisuus!
Kuuluu vain haravan rapina, tauoton puheensorina ja naapurista vasaran pauke. Ei autoja, eikä jatkuvaa liikennettä.
Toisaalta naapurista tulee vieno savun haju, liekö lämmittävät saunaa.
Korva lepää ja hermo.
Eilen saimme vauhdin päälle ja siivosimme kolmesta kukkamaasta kuivat oksat. Yleensä olen yrittänyt saada äitienpäivään mennessä etupihan siistiksi, nyt se on jo tehtynä.Kukissa on mahdottoman pienet alut, muutama krookus kukkii lehtien alla. Ainoastaan kahdessa aikaisin kukkivassa pionissa on hyvät alut, noin 10 cm.
Vanhat pihamännyt eivät paljon roskaa, käpyjä on niukalti ja kuivia oksia kourallinen.Sitä vastoin kukkamailla on sellainen sekamelska, ettei tiedä mistä kulmasta sitä taas aloittaisi.
- Mikä tässä kukkii?
- Ööö, en muista.
- Saako sen katkaista?
Miten voikaan unohtua kukkien nimet talven aikana, mutta kohta niiden noustua maanpinnalle, tulevat nimet muistiin.Kahdella kärryllä ja hyvällä määrällä ämpäreitä pärjää pitkän aikaa, kun kärräri raapii tiensyrjän ojia.











Piha kohentuu hetkessä, ja kukinnot ovat valmiina uuteen kasvukauteen.
Ilahduttavan vähän myyrän tuhoja, ja ikäviä koloja. Jokunen pesä löytyy kasvuston seasta, mutta huomattavasti vähemmän kuin viime keväänä.

















Uusia kukkamaita perustetaan tänäkin kesänä ja vanhoihin perennapenkkeihin pitää hankkia taimia.Ehkä pioni, yksi tai ....

Aina tulee markkinoille kokeiltavia uutuuksia. Posti kantaa mainoksia, joista mieli tekisi lähemmin tutustua moniin uutuuksiin.
Työmatkani ihanuus, Pinsiön taimitarha, alkaa houkuttelemaan kauniilla näytetarhallaan.
Ah, kyllä kesä on ihanaa aikaa.Antaa naavan kasvaa puhtaassa ympäristössä.


sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Ensi vuonna uudestaan













Viikonloppu tuntuu erityisen pitkältä, kuin olisi ollut lyhyempi loma.
Sää on vaihdellut vähäisestä lumisateesta kunnollisiin sadekuuroihin. Nopea auringonpaiste ja kova tuuli, sitähän se lähinnä on ollut.
Töiden jälkeen perjantaina ajauduimme miähen kanssa teatteriin. Saimme liput, kun lipun lunastaneet eivät voineet sairaustapauksen vuoksi itse mennä katsomaan hulvatonta Luolamiestä. Jostain syystä, olisiko ollut selkeäsanainen esitys, kun miäs tunnisti itsensä niin monesta kohtaa itsensä - luolamieheksi.
Nauroimme esitykselle, se oli hauska. Unohtui viikon väsymykset ja pötsärit olivat ihan kipeinä.
Vastavuoroisesti olisi kiva päästä katsomaan Luolanainen, sinne pitänee varata vedenkestävää ripsaria tai jättää vallan laittamatta.
Teatterikäynti on aina elämys, kyllä se elokuvan aina voittaa.Vapputorille oli raahautunut sateesta huolimatta moni muukin, kuin me. Katselimme teekkareiden kasteen, nautimme annokset muikkuja ja jälkkäriksi metrilakua.
Iloitsin nähdessäni kaikki lapseni yhtä aikaa, tosin vain hetken. Vanhempi hävisi humuun tyttöystävänsä kanssa, eikä siinä ihmisvilinässä erottanut kuin nuo "vahdittavat".

Illaksi ajaduimme mummolaan, tytär halusi olla kuskina, sai ajaa koko päivän. Se sopi hyvin minulle, sain neuloa peiton paloja ja näin hyödyntää vähäistä neulonta - aikaani.


















Tänään olin aikeissa lähteä kirpparille, mutta sainkin ison lastin vanhaa, roskiin menevää tavaraa kotiin. Kiitos siskoni! En lähtenytkään mihinkään, vaan jäin leipomaan pullaa.
Kahdesta isommasta korista teen lajittelukorit kodinhoitohuoneeseen, kannellisesta lankakorin ja kahdesta muusta...no, vielä en tiedä, mutta varmasti nekin paikkansa jostain lunastavat.
Loput tavarat lajittelin jo omille paikoilleen.

Viikosta on tulossa vilkas, joka illalle töiden jälkeen on jotain menoa kirjattu päiväkirjaan.
Hyvää alkavaa viikkoa sinulle,

torstai 29. huhtikuuta 2010

Uusin lähinnä


















En kaipaa montaa erilaista sisustuslehteä tämän lisäksi.Kävin eilen ostamassa uusimman Jeanne d ' Arc Living - lehteni
Virpiltä.
Samalla vaihdettiin kuulumiset ja katsastin kaupan tarjonnan. Kiireinen aikatauluni ei suonut lähempää tuotetutkiskelua. Kevään kauniit sisustustuotteet ovat niin ihania, että oli vaikea olla ostamatta mitään.
Aiemmin ilmestyneet lehdet ovat nekin aina kädenulottuvilla, mutta uusimman sijoitan lehtitelineeseen, joka peittää tuon pienen linnun.
Lintu parka, nenä kiinni lehdessäni ;)














Muutoksen kokenut huone on saanut vanhan ikkunapokan seinälleen. Miäs krapas kitit ja herkästi rapistuvan maalin pois ja minä mietin mitä tällä tekisin.
Siihen saisin tehtyä ihanan lasityön, esim. tiffanyn tai ihan vain peilin.
Antaa nyt hetken olla tuollaisenaan, onhan ainakin valmiina, jos ideaa pukkaa.



















Tänään, jos koskaan on päivä tuntunut perjantailta. Otetaan se uusiksi huomenna, vapunaattona.
Kaikille oikein hyvää kevään juhlaa, aurinkoa, vettä, kulpivaa, ihan mitä vaan!

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Lisää mittaa ruusuverhoon

















Kuluvan huhtikuun vapaa - aikani on kulunut virkaten.

Katselin takautuvasti päivitykseni, eikä sieltä todellakaan löytynyt kuin yksi neulepäivitys sukista.
Aikoinani virkkasin vain kesäisin, en tiedä miksi, mutta harvemmin tartuin koukkuun kylmän aikana. Jotenkin ohut lanka ja kevyt virkkaus kuului kesään, nykyään olen sekakäyttäjä, teen mitä haluan.
Päivitin ennen vuodenvaihdetta tällaisen samanlaisen pitkähkön verhon ja silloin haaveilin saavani tehtyä kaikki kolme verhoa kevääksi. Mutta en taida saada, kolmas on vielä aloittamatta.
Tämän verhon mitat ja tiedot täsmäävät tuon aiemmin valmistuneen kanssa. Pituutta on kaksi metriä, korkeutta 62 / 72 cm. Ja tykkään edelleen.
Ripustin uuden verhon aiemmin valmistuneen kanssa viikonloppuna pirtin ikkunaan, verhoa näyttää olevan metrikaupalla. Kiva kuvakulma ;)
Edelliset ripustukset ehtivät olla varmaan kolme viikkoa, mutta nämä saavat olla kyllä kauemmin. Ainakin neljä...
Uusi verhonmalli on jo mielessän, ensin pitää tehdä se kolmas samaa sorttia.
Lisää ruutupiirroksia ilmestyy lehtitarjontaan jatkuvasti, helppo valita mieleisensä.


sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

25

















Se oli joku loppuviikon päivä, olisiko ollut perjantai.
Siitä on jo pitkä aika, neljännes vuosisata.Hui kamala.
Oltiin nuoria.
Kolme kuukautta seukattiin, muutin kaupungista maalle, olin vasta 18. Maalaispoika ei irtaantunut töistään niin helposti ja välimatkaakin oli reilusti.
Tehtiin yhdessä töitä, opettelin maatalon arkea. Talvella kaadettin tukkeja ja ennen mittamiehen tuloa, oli puut saatava pois metsästä.
Appeni kanssa niitä umpihangessa vedettiin pihatielle, miäs makasi kuumeisena petissään.
Tukit tilitettiin huhtikuussa, ostettiin kihlat.
Satoi lumiräntää, kun vaihdettiin sormukset Stockmannin parkkipaikalla.
Se oli vuonna kaheksanviis.



















perjantai 23. huhtikuuta 2010

Kh

Joskus muutoksen tarvitaan vain pieni kipinä, eikä mikään pysty estämään pallon vyöryä!
Joku on jo ehkä huomannut, että meillä myllätään kaikkia huoneita. Viisas pääsisi helpommalla ja tekisi ensin yhden huoneen valmiiksi, mutta meillä ei pysytä kuosissa, vaan annetaan mennä vyöryämällä.
Mistään suuremmasta ei tällä kertaa ole kysymys, mutta etsimme tytsin kanssa tänään kodinhoitohuoneen lattian. Minä olen kerännyt koko talven hamsterin lailla erilaista materiaalia, lähinnä lasintyöstöön, ja nyt olen päässyt asettelemaan näitä työvälineitä ja materiaaleja ulkorakennukseen.
Uusi, hieno ja mahtavankokoinen työpöytäni on piakkoin ihan valmis. Sen läheisyyteen tulee kaikki tarvittavat koneeni pikkupöytineen.
Siitä teen ihan oman päivityksen lähiaikoina.

















Tänään iloitsen tyhjentyneestä kodinhoitohuoneesta, jonne ostin viime viikonloppuna muutaman ison vihreän pullon.
Katselen aina T.i.l.a n, josko saisin kivoja ideoita.
Yksi esine herätti heti mielenkiintoni, pesuainepullo, jonka pääsin heti ottamaan käyttööni.

Löysin samalta kirpparilta kaksi erilaista pulloa, joista toiseen kaadoin huuhteluaineen.
Monesti olen katsellut näitä vesikarahveiksi, jättänyt kuitenkin ostamatta. 1 € / kpl hinta ei ollut paljon näistä käteen hyvin sopivista esineistä.Samalta kirpparilta ostin ison rottinkisen pyykkikorin. Kankaan taidan jättää suosiolla pois.
Meillä pitää olla paljon pyykkikoreja. Ei siksi, että niihin kerätään likaisia ja puhtaita vaatteita, ei, vaan siksi, että niillä kannetaan jatkuvasti tavaraa paikasta toiseen.
Kesällä pienet korimalliset pyykkiastiat ovat oivia likaisten astioiden kantokoreja, kun syömme ulkona ateriamme.
Helposti huuhdeltava kori on monikäyttöisenä hyvä apuväline.

















Vaihdoin samalla verhonkin. Virkattu sai paikkansa toisaalta, tänne tilaan halusin pitkät, lattialle valuvat verhot.
Muutamalla klipsillä roikkuessaan nämä tuovat rentoa tunnelmaa kodinhoitotilaan.
Olen ommellut nämä joskus makuuhuoneeseemme, vaihtelu virkistää - makuuhuone sai tänään toiset verhot.

Ikkunalaudan peitin kukantaimilla. Tässä on kaikki ne istutukset, mitkä on laitettu tänä keväänä kasvamaan.
Tietäen vähäisen vapaa - aikani ja kasaan painuneen kasvihuoneen, yhdistettynä miähen leikatun ja vihoittelevan polven, ei kenelläkään riitä aika ja voimat hoitamaan tulevana kesänä mitään ylimääräistä.
Luulen tai oikeastaan tiedän, että jo olemassa olevissakin kukkapenkeissä on täysi työ, jotta saadaan kaikki hoidettua.














Kiitän teitä kaikkia, jotka jaksatte aina kommentoida.
Hyvää viikonloppua sinulle lumisateisista päivistä huolimatta,

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kesää odotellessa

Toisilla on möksä, meillä ei.
Kuitenkin samanlaista muuttoliikettä on havaittavissa, kun talvisäilöt tyhjenee ulkorakennuksiin heti auringonlämmön lisäännyttyä. Iltasella kannettiin osa tekstiileistä luhdin suojiin, osa talvehti hyvin omilla paikoillaan.
Imuria ja pölyhuiskua heiluttamalla saa paikasta pian kodikkaan vaikka kahvitteluun tai kokoontumiseen. Vielä ei rahkeeni riitä minkään suunnitelmani toteuttamiseen, kunhan ensin tunnustellaan ja testataan paikkaa omalla porukalla.














Keräsin alakerran sohvalle ihanan värikkään kasan tyynyjä. Tein talven aikana kirpparikierroksillani mukavia löytöjä, halvimmat ristipistotyynyt maksoivat 1 € / kpl.
Saattaa olla, että jostain kätköistäni löytyy jokunen lisää, mutta suurinosa on kyllä tässä.
Peitot heiteltiin tuulettumaan yläkerran orrelle, tästä ne on helppo nakata sänkyihin, kunhan ehdin ne patjoittamaan ja petaamaan.













En malttanut jättää näitäkään muiden ostettaviksi, silmälasikotelo ja tupakka - aski. Samanlaiset kuoret, ostettu eri kirpparilta kumpainenkin
Nämä saivat paikkansa miesten huoneen puolelta. Tänne puolelle laitetaan myös entiset siniset - taulu.


















Tein samalla pihakierroksen, vieläkin löytyy lumikasoja talon takaa.
Talventörröttäjät kahisevat iltatuulessa. Saavat olla vielä tovin, en pidä minkäänlaista kiirettä niiden poistamisen kanssa, koko kesä aikaa temuta ulkona.
Tällaiseen tulokseen haluan päästä tänä vuonnakin. Malttamattomana, tuollainenhan piha voisi olla nyt jo.
Kauniita kevätpäiviä sinulle,

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Jäin toiseksi...



















..koukkunokat voitti.

Tai no, onneksi nämä ovat hiljaisia ja valmiiksi litistettyjä ;)
Kuvan päälle klikkaamalla saat melkein näppituntuman tapetin kauniista pinnasta.

Meillä on menossa pienimuotoinen pintaremppa, jolla pyritään saamaan osa ulkorakennuksessa olevista huonekaluista pirtille käyttöön.
Tämä huone jota nyt laitetaan, on talomme n. 20 - vuotisen historiansa aikana ollut ainoa joka on muuttanut aina käyttötarkoitustaan, kun seiniin on vaihdettu paperit.Ensinnä tämä oli vuoteen 2004 saakka minun työhuoneeni. Tila oli täynnä, kirjaimellisesti täynnä.

Materiaalia oli lattiasta kattoon ja joka ainoa kuutio oli hyödynnettynä. Tänne kuljettiin etuperin ja poistuttiin kompuroiden, kukin omalla tyylillään.
Huoneeseen oli sovitettu kangaspuut, neulekone, ompelukone, saumuri, lasityö- ja posliininmaalausvälineet...
Ja kaikkien materiaalit siististi epäjärjestyksessä, niin että minä löysin aina kaiken.
Kun vanhin poika halusi oman huoneen, luovuin tästä ylellisyydestäni ja siivosimme käsityötarpeeni talon varastoihin ja kaappeihin.

Nyt on poika asunut omillaan jo reilun 2, 5 vuotta, huoneessa on ollut edelleen yöpymismahdollisuus ja tietokone.
Pitkään sinniteltyäni, tarvitsen taas lisää tilaa omille töilleni, mutta tällä kertaa ulkorakennuksesta.
Siksipä tämä muutosten huone laitetaan uuteen kuosiin, jotta saamme mahdutettua isohkon sohvakaluston pirtille ja minä siirrän opiskelutyöni piharakennukseen.
Muutoksessa on tänään ollut isänsä apuna vanhin poika, vartijan lakkopäivä. Miäs konkkaa edelleen, yksin työskentelystä ei tule oikein mitään.
Mutta tapetti, se on komia, hillittömän hauska, kauniit värit ja ah, niin hiljaista koukkunokkaa on ihana tuijotella.
Kultaa ja ruskeita, lämpimiä sävyjä yksi seinällinen.
Muutoin huone tapetoitiin hillityllä ruskealla.
Ehkäpä viikonloppuna saamme kantaa tavarat evakosta pirtille.


















Oikein kaunista, aurinkoista ja mukavaa viikonloppua sinulle.
Santtuni, ei nuorin poikamme, vaan tämä kukkanen on puhjennut kauniisti kukkimaan ihan puoli salaa.
Tuskin ehdin kukkiammekaan hoitamaan, vähän vain vettä juurelle laittamaan.