skip to main |
skip to sidebar
Kuivat ja valmiit koristeet. Innostuin tekemään virpomaoksista jääneistä höyhenistä enemmänkin koristeita. Näissäkin on sisällä omena. Askartelu on kivaa vaihtelua jatkuvaan tikutteluun. Tässä kun ei ole mitään ohjetta, saa olla luova ja se sopii minulle.Kehto ja pupuperhe olikin oiva paikka kuvata näitä tikkukoristuksia.Värien kanssa pelaaminen on kivaa puuhaa. Nyt olisi jo hiukan intoa käydä ostamassa muutama pohja lisää, mutta hillitsen itseni.Kaikki samassa maljassa, ooh mitkä sävyt!
Näistä sukista tulikin ihan noitamaisen ihanat! Voisin laittaa tulevana Palmusunnuntaina käyttööni, jos niin kuin virpomaan meinaisin mennä. Ihan säälistä taitaisin yhden karkin ainakin saada.Mutta virpoma värssyn olen kuitenkin jo opetellut:Virvon, varvon vitsasella, paukuttelen pajusella.Sula läski hyllymästä, liha liika lellumasta.Ihra kaikkoa kavala, suksi suohon selluliitti!
Lanka on Fabelia. 150 gr lankaa riitti minun sukkiini, koko 37. Uutta kerää aloittaessani, meni raidoitukset jalkaterissä erilaisiksi. Polvisukan malli on Garnstudion ohjeista.Nyt sitten muiden mallien pariin.
Viikonloppu menikin sitten melkein vailla neuletta. Meneillään jokin kevätväsymys käsitöiden saralla. Kaiken aikaa jotain kuitenkin tehdään, mutta mitään sellaista isoa ajatusta ei ole tekeillä.
Odottava olo, josko uusi Novita-lehti antaisi insipksen kesän keveistä neuleista.
Sukan aloitin messuostoksista, sain siitä pienen matkaneulomuksen pojan kiekkopelimatkalle. Tampereella Hervannassa pelattujen kiekkopelien välillä kävin istumassa autossa ja tikuttelin ihanan keväistä Fabelia. Tuo Hervannan jäähallihan ei ole oikein katsojaystävällinen paikka, ilman katsomoa, 40 m syvyydessä. Hissi kuljettaa väkeä ylös ja alas, ylös ja alas, monta kertaa. Ja muutaman kyydin minäkin tarvitsin päivän aikana.
Viikosta on tulossa mielenkiintoinen tahtojen taistelu. 
Minulla on omat mielipiteeni, kuinka ollaan ja niin sitä koettaa nuori Mollekin. Eilen sitten kissu tuli mukanamme hoitoon ja tuttu vahtipaikka oli hyvässä muistissa. Ilpo ja Tuomo saivat vaanivia katseita. Tätä herkeämätöntä tuijotusta kestää hetken ja sitten pitääkin jo kokeilla katon kautta lähetymistä. Mutta laatikko on ympäriinsä kiinni ja sitä pystyy lähestymään vain ihmisvahdin läsnäollessa. Niin, tyttären huoneen ovi on kiinni koko päivän. Molle olisi halunnut vahtia ihan ruokapalkalla, siis omilla muonillaan.
Nämä jälleentapaamiskuvat ovat eilen illalla otettuja. Tänään on jo kokeiltu hyppiä kaktuksien ja viirivehkan sekaan. Kerkeeväisiä nelijalkaisia nämä nuoret kaverit.
Tänään on aikaa kulutettu messuilla. Tampereella oli Taikasormet-kädentaitomessut saanut liikkeelle paljon väkeä. Tampere-talo ei kyllä minun mielestäni ole mikään erinomainen paikka järjestää isoja messutapahtumia. Tilan ahtaus oli huomattavissa heti messujen avauduttua.Paikalla oli paljon valmiiden tuotteiden myyjiä, minua taas kiinnostaa enemmän tarveaineiden etsiminen ja tutkiskelu. Kirjoja olisin halunnut selailla, mutta eipä tarjontaa ollut liiaksi.Lankaostokseni jäivät ihan kuvassa näkyvään saaliiseen; Esitoa, Trekkingiä ja Fabelia.Messuilla näkyi tuttuja nassuja, hei vaan teille uudestaan!
Toisessa kerroksessa oli nukkekotimessuilua. Sinne viipelsin myös tutkimaan tarjontaa. Yritän hillitä sitä pientä rakentajaa, joka sisälläni haluaisi aloittaa uuden rakennusprojektin. Pirtissämme seisovaan lasikaappiin olisi niin ihanaa aloittaa uutta nukkista, ja keräillä kaikkea kaunista valmiiksi laatikoihin odottamaan. Tyydyin siis katselemaan kauniita huonekaluja ja ostin vain nämä kauniit keramiikasta tehdyt astiat. Näiden pienten keramiikkatuotteiden luo oli jatkuva jono ja kuulin puhuttavan, että näiden tekijällä olisi blogi. Tietääkö kukaan vinkata minulle blogin osoitetta?Kotimatkalla poikkesin kahdelle kirppikselle. Ne ostokset näkyvät myöhemmin blogissani tuunattuna.