Touhua ja töpinää

Pääsiäinen meni odotetusti, sisältö oli lepoa ja luovaa puuhastelua.
Monta peräkkäistä vapaata antaa mahdollisuuden koko huushollin mylläämiseen, sitä tehtiin eilen. Meidän koti on aina ollut avoin tuoda ja viedä omia tavaroitaan, jonkinlainen hetkellinen välivarasto. Jossain vaiheessa aina tulee raja vastaan, seinät pullistelevat, silloin kun tarvitaan tyhjää ja kuivaa tilaa omille töillemme, pistetään varastot tyhjennykseen.
Jokainen tietää tunteen, hamsterilla on paskanen loppu -hyi mua!
Hikihän siinä tuli, kannettiin, siirrettiin ja soviteltiin. Nyt on tyhjää tilaa minun uudelle työpisteelle, mutta vielä on paljon materiaalia, josta pitäisi päästä eroon tavalla tai toisella.
Suurin osa tästä materiaalista on kudontaan. Kun vain ehtisin tekemään muutaman matonloimen, olisi kudevarastoni huomattavasti pienempi.Pääsiäistä ei meillä vietetä koskaan hiljaisesti.
Nuorin poika haalasi itselleen pelikavereita, joita olikin lähes 10. Naapureille ilmoitettiin ylimääräisestä hälystä, jota airsoftissa kuuluu. Iltapäivän tunneille sain pullataikinankin paistettua, maistiaiset otettiin ulkona riemulla vastaan.
Märässä hangessa rämpiminen otti kuulemma voimille ja pirtille raahautui väsynyttä peliporukkaa.

Yhtenä iltana kävimme omalla porukalla elokuvissa. Tytsin kanssa valitsimme 3 D -ellun, Liisa Ihmemaassa.
Johan oli vaikuttavan elämys, Irvikissa tuli ihan liian lähelle linssiä. Olin saada allergisen kissareaktion ;)
Uusi kokemus minulle, 3 D.













Lankalauantaita en hyödyntänyt mitenkään, siis ostamalla lankoja. Mutta ostin entuudestaan pursuileville lankakasoilleni ihanan säilytyslaukun kirpparilta.
Pikkusisko, pieni ruskea laukku, sai isoveljen.
Musta jumbokassi oli siisti, se sai minut haukkomaan henkeäni, enkä päästänyt sitä hetkeksikään silmistäni sen nähtyäni.
Nyt minulla alkaa olla näitä hyvä kokoelma, mutta en kiellä kasan kasvamasta.
Lankoja on kiva arpoa, mikä lanka löytyy mistäkin matkalaukusta. En muista yhtään mitä näihin aiemmin ostettuihin olen pakannut, mutta varmasti kaikki on ihan tarpeellisia, aikanaan.













Sukkasunnuntain hyödynsin neulomalla sukkia. Innolla aloitin pari vk sitten tilaustyötä, mutta väliin änkesi sytomyssyt ja torkkupeittokin piti saada tehtyä loppuun.
Kalenterin lukeminen hiukan selkeytti päivien kulkua, eikä minulla ollut mahdollisuutta vetkutella työn kanssa yhtään pidempään, kun määräpäivä on ensi vkl.
Pian sitä yhden parin tikuttelee, ohut lanka vain tuntuu kasvavan valmiiksi sukaksi äärettömän hitaasti. Onneksi nämä eivät olleet suurinta kokoa, vai 43 - 44.
Sukat on aloitettu kärjestä, neulottu tiimalasikantapäällä ja nilkkaosaan väännetty pientä palmikkoa.Resooria sääreen ja vielä pienempää resooria sukan suuhun. Valmiina on perussukkapari Austeremannin Stepistä. Lanka sisältää aloe veraa ja jojoba öljyä.
Lahjapussiin sujautan pienen nöttösen parsinlankaa, saapi korjailla tarvittaessa hinkipuhjenneita kantapäitä.
Suuri kiitos teille kaikille edellisen postauksen kommenteistanne,

Ympyrää tein

Melkein neliön sain.
Ihana torkkupeittoni on valmis päivitettäväksi ja ulkona kuvattavaksi. Kaunis aurinkoinen päivä houkutteli nopeuttamaan työn saamista valmiiksi, nyt pääsen tekemään jotain muutakin.
En viitsinyt ottaa mitään isompaa työtä samanaikaisesti tekoon, että saisin tämän valmiiksi.Eikä tämän teko loppujen lopuksi kestänyt kovin kauan, helmikuussa aloitin. Yhteensä 46 pv.
Lankaa kului 2. 8 kg. Kaikki Novitan seiskaa.
Peiton tekoon innosti vaaleanpunaisen kirjava jättiraita. Olin saanut sen Novitalta extroihin kirjoittamistani ohjeista. Jossain vaiheessa olen ehtinyt tekemään omiakin ohjeita, kun yhdestä ohjeesta saa 2 kerää kk: n lankaa ja minulla oli säilössäni 6 kerää.
Valkoinen lanka on melkein valmiiksi neulottu ja nopeasti purettu kirjoneulepaitani, kaarrokkeella.
Harmaata oli jemmassani ja vihreät, ne ovat Riihimäen kirpparin, Adasson, suuresta lankasaalista männä vuosilta.

















Koukkuna käytin 2, 5 mm välinettä.Peitolla on hyvät mitat 2, 2 m x 2, 04 m. Sen alle on kiva kääriytyä päikkäreille tai peitellä sänky.
Tai luhdin joku sängyistä saa lämmikkeen tästä.
Hyvälle tuotteelle löytyy monta käyttökohdetta.
















Yhden palan virkkaamiseen ja kiinnittämiseen minulta kului aikaa 20 min. Mittasin ajan, kun yhtenä aamuna oli pakko saada virkata ennen töihin lähtöä. Vielä tämä kerros ja yksi vielä.
Tuohon aikaan olin päätellyt kaikki langanpätkäkin.
Mutta en laske kokonaisaikaa, vaikka olen nopea käsistäni, tuo aika ei riitä ihan joka lapun kohdalla.Peitossa on 14 x 15 lappukerrosta, yhteensä 210 kpl.
Tässä olikin peittoni lukuina.
Kiitos teille kaikille monista kivoista kommenteistanne, niitä on aina mukava saada ja lukea,

Toivotan...

...sinulle hyvää pääsiäistä.

Unta, lepoa, rauhaa ja yhdessäoloa.Itse saan viettää neljän päivän vapaan, tuntuu ihan taivaalliselta, herätyskellon saa laittaa hetkeksi LOMALLE!Ensimmäinen sima - annos on keitetty, aina pääsiäiseksi. Appelsiini antaa pehmeän maun ja pala sitruunaa raikkaan ja kirpakan.
Kotia on vähitellen koristeltu kevään suureen juhlaan, tosin, teen tänään vielä yhden saviruukun, pakko saada leipoa vielä hetki.












Lisää makeaa...
...nämähän ei kauan koristeena säily.

Pipa päivässä

Ihan en saanut tehtyä yhtä pipaa päivässä, mutta parhaana sitten kirin ja tein kolme ja lopputulokseni on 7.
Jokaisessa pipassa on lappu, mikä kertoo pipan koon. Näillä ajattelin ilahduttaa niitä, joidenka päänympärys on 58 - 62 cm kokoa.
Tänään iltasella kävin vain jättämässä valmiit pipat opistolle, joku vie ne aikanaan perille asti.
Lanka on Lidln pv, näihin käytin kahta eri värierän lankaa.
Jos ehdin, teen vielä muutaman lisää. Mutta olen tyytyväinen, että ehdin minäkin tehdä oman osuuteni sytomyssy kampanjaan.

Mitä teillä leivotaan?

Meillä leivotaan savea.
Pääsiäisen alun juhlaleivonnat voi unohtaa, nyt on savikakkujen vuoro.
Kävin eilen, maanantaina, vain kääntymässä keramiikassa ja ostin vajaan 10 kg savea.
Haluan kokeilla, saanko onnistumaan lyhyen parvekelaatikon piha - aidanteen telineelle.
Kokoa tälle astialle tulee 13 x 14 x 50 cm.
Minulla on lyhyitä muovisia astioita, mutta ne ovat liian kevyitä, kun kesäkukat kasvavat suuriksi, astiat kaatuilevat.


















Olisin voinut tehdä useamman, mutta yksi pussi savea ei riitä kuin korkeintaan kahteen astiaan. Toisen vuoro on ehkä huomenna.
En olekkaan tehnyt kotona aiemmin näitä harrasteita, eli jokatyön vakipaikka - keittiönpöytä - vuorattiin sanomalehdillä.
Sain tytsin avukseni, yksi käsipari ei riittänyt millään laitojen kiinnittämiseen. Sitä ennen työn kuivumista joudutettiin kuivaamalla levyt.














Laitojen tukemisessa olisi sopinut olla lisääkin käsiä, mutta kyllä tästä jonkinlainen astia tulee, jollei sitten uunissa repeä liitoksistaan.
Astian koteudenpitävyydestä ei ole niinkään väliä, ulkona voi läträtä veden kanssa.
Täytimme ruukun vielä rutatuilla sanomalehdillä, jotta laidat ei kaadu sisäänpäin.













Koko paketti ängettiin muoviin ja nyt vain odotellaan kuivumista.













Yllätykset ovat kaikkein mukavimpia, varsinkin kun ne todella tulevat yllätyksinä.
Kevätyllärinä posti oli kantanut jotain pientä ja ihanaa, puutarhurin setin siemenpusseineen.
Kiitos Kristiinalle.
Tämäkin setti menee odottamaan laatikkooni. Aina välillä katselen kaikkia ihanuuksia ja aarteitani.

















Sunnuntain kiekkopeli päättyi poikien hopeaan. Hieno saavutus koko kaudesta, vaikkakin poikien mieli oli hiukan apea pelin jälkeen.
Uusia haasteita kohti uusin ajatuksin.
Vielä ei hokkarit heilahda kesätauolle. Pojalla alkaa maalivahtikoulu, kerran viikossa ja koko porukka osallistuu kevään aikana yhteen turnaukseen.
Siis, jännitettävää piisaa.

Jos nyt hiukan huokaisee, töiden jälkeen meno on ollut yhtä...menoa.

Kohti kesää

Kuisti sai keväisemmän koristuksen, kun pääsin töiden jälkeen huseeraamaan kukkien ja istutusastioideni kanssa.
Viime keväänä kuisti näytti hiukan erilaiselta.
Miäs oli tyhjännyt havut ja kanervat kompostin täytteeksi ja piankos me tytsin kanssa kahden parit ruukut täytettiin. Jo pelkästään kuistin lakaisu talven jäljiltä toi mukavuutta. Linnut olivat kuljettaneet auringonkukan siemeniä etuovelle asti.Reilun kokoisiin astioihin on mukava tehdä asetelmia, mukaan sopi paljon muutakin kuin pelkät sipulikukat.
Sammaleet kerättiin talteen talvi - istutuksista ja niillä peiteltiin shokeeraavan keltaiset ruukut.
Lisukkeena on aiemmin virkkaamani koristepallot, sekä keraamiikassa tekemäni munankuoret.













Narsissit aukesivat viimeyönä, kun kannoin eilen ostamani kukat pirttiin asti. Suurin osa kukinnoista on vielä nuppuisia, mutta varmasti aukeavat päivien lämmettyä tarpeeksi.
Pitänee muistaa nostaa astiat sisälle, jos sääkartta uhkaa kylmemmillä yöpakkasilla.

















Pitkiä pajunoksia pehmeine kissoineen aseteltiin ruosteiseen maitotonkkaan.
Joskus vielä haetutan vain yhden pitkän pajunoksan ja koristelen sen pelkästään.
Tällaisen kimpun kanssa on aina ongelma sopia ovesta sisälle tai pihalle, kun kassi tai takinhelma kaappaa oksat mukaansa.Valkoinen keraaminen kukka sai minua nopeammalta pojaltamme hiukan liian kovakouraisen käsittelyn, yksi terälehti irtosi. Teokseni sopii hyvin nojailemaan istutuksesta toiseen, vuodenaikojen mukaan.












Nämä aina niin ihastuttavat " pelästyneet " tipuset pääsivät tänäkin keväänä ulkoilemaan. Josko ne joskus vaikka vahingossa putoaisivat ja voisin heittää ne roskiin.

Ensi yönä se taas alkaa, kesäaika. Voi kuinka inhoan herätä tuntia aiempaan, kestää taas kauan saada päivärytmistä kiinni. En taida olla yksin ajatuksineni, kestettävähän tämäkin on.

Mutta huomenna on niin paljon muutakin mielessä, että kai minä siihen rytmiin pääsen heti mukaan.
Nuorimmaisemme kiekkojoukkue pelasi Hämeen aluesarjan D - 2 ikäluokan pelinsä niin hyvin, että huomenna pojat pääsevät yrittämään mitalinsa kirkastamista kultaiseksi.
Mestaruudesta pelaavat Hollolan Pelicans 2000, sekä Hämeenkyrön Hokkarit Hämeenlinnan Metritiskillä.
Istumapaikkaa hallissa minun on turha varata, olen lupautunut tallentamaan pelin. Mutta millä maltan olla hihkumatta ääneen kameran vieressä? Siinä sitä on itsehillintäni taas pelissä.

















Varasin kuitenkin viikolla sunnuntain virpojille karkit, vaikka itse en ole kotona niitä jakamassa. Asettelin kettukarkit ja askartelemani pajupallot samaan kartioon.
Meillä oli hiukan aiemmin puhetta, että poika ei olisi enään tänä keväänä mennyt virpomaan, vaikka olisi ollut kotona.
Nyt on maalivahdilla muut oksat kädessä, kuin pajunvitsat!Suut makiaX!

SYTO

Olen koko talven ihaillut niiden naisten ahkeruutta ja intoa, jotka ovat laittaneet alulle sytomyssykampanjan ja jaksavat tehdä pyyteetöntä työtä keräämällä ja kuljettamalla valmiita myssyjä sairaaloihin.
Tekijöitä ja keräilijöitä on jo paljon.
Takana on ollut monta silmukkaa ja ohjeen työstämistä, asian julkisuuteen saattaminen on ollut hyvä lisä, tekijöitä on saatu mukaan ympäri suomenniemen.

Itse luin eilisestä paikallislehdestä mahdollisuudesta tehdä yhdessä sytomyssyjä oman kunnan kansalaisopiston keskiviikon käsityö - kahvilassa.
Kivaa, koska yhtään ainutta myssyä en ole saanut tehtyä koko kevään aikana itsenäisesti, mutta joukolla tehden luulen saavani muutaman pipan valmiiksi.
Ensimmäiseen kutsuun vastasi 18 innokasta tekijää. Silmukat suihkivat puikolta toiselle ja virkkuukoukut poimivat silmukan toisensa perään ja osalla syntyi valmiita pipoja muutaman tunnin aikana.
















Kahvittelun välissä vaihdettiin kuulumisia, osaa naisista en ollut nähnyt pitkään aikaan, kun en ehdi osallistumaan opiston piireihin enään yhtä aktiivisesti kuin aiemmin.
Opettaja oli kopsannut muutaman ohjeen netistä, tunnistin heti Matleenan ohjeen , sekä Mamma Myyn ohjeen.
Itse virkkailin peruspipaa ja osa teki Aamulehdessä olleella ohjeella, kukin tavallaan.
Pipailua jatketaan ensi keskiviikkona ja valmiit myssyt toimitetaan TAYSiin.

Maanantain leipomukset

Tällaisen väri - ihanuuden kuvasin eräänä iltana takapihaltamme.
Auringon laskut tapahtuu takapihalla, nousut etupihalla.
Ja lumet laskee hiljaksiin, kohtakohan vihertää nurmikko?
Viikko on päässyt hyvään vauhtiin.
Maanantain harrasteeni ovat jäänet vähemmälle kuvaamiselle. Keramiikan työt olen valmistanut lähinnä pihalle, joita kuvailen ulkosalla kesällä.
Hedelmävati tai kukka - alusta on suurin keramiikka - astiani. Minulla ei ole oikein ollut suurempaa inspiraatioita koko talvena tehdä mitään savesta, mutta näitä ruukkuja ja vateja olen tehnyt muutamia.
Lasitin työn neutraalilla värillä, sävy on hiekka.
Pienet koristukset astian reunassa, vastuslankaa kiharalla.
Omat työt pyrin aina singneeraamaan. Tätä työtä en arvannut käännellä ennen polttoa, siksi nimmarit tulivat vadin pintaan.


















Tumman ruskea ruukku oli suunnitelmissa valkaistua, mutta kokeilin tummaa lasitetta isompaan pintaan, jotta tytsi kotona näkee minkälaisen lasitteen voisin laittaa hänen kukkaruukkuihinsa.
Toinen vaihtoehto on musta lasite, mutta itse pidän tästä, jos tumman värin haluaisin.














Pitkään aikaan en ole päivittänyt yhtään valmista lankatyötä, virkkaan edelleen peittoani.
Lankakoppa on tyhjentynyt hyvin ja peitto alkaa olla kohta valmiina.
Mukavaa viikkoa sinulle,