Työhön palattuani on minulla ollut suuria vaikeuksia aikaisten aamujen suhteen, kun illatkin olen huseerannut töiden kanssa.
Tekemättömien töideni lista on ollut armottoman pitkä, mutta aina välillä saan vetää siitä viivan yli. Tehty, valmista on tullut vähitellen. Tammikuussa sain neulottua minin kesäpeiton.
Ehkä näistä lämpöisistä päivistä huolimatta talven selkä ei ole vielä taittunut, joten vahvempi peitto on ihan tarpeen, ainakin minimittaisella. Hupaisan reikäinen peitto, mutta kyllä se lämmittää. Lanka on 100% villa, Novitan Aino.
Olen neulonut aiemmin omaan käyttöön peiton samalla mallilla, Taito 3/11.
Tästä peitosta tuli n. 1.2 x 1. 3 m.
8 kommenttia:
Hauska ja kaunis peitonmalli!
Kyll reiätkin lämmittää, ilmavaa pitää olla niin lämpö kiertää.
Tuli mieleen jäteauton kyljen teksti: Hyödynnämme vanhoista sukkahousuista kaiken paitsi reiät.
Upea peitto!
Hieno peitto. Oi,oi,kuinka mummi ahertaa mussukallensa kaikkee ihanaa:)
Ihana peitto! Kyllä Minin kelpaa tulla tähän maailmaan.
Kiva peitto. Kaunis lanka ja simppeli kuvio.
Kaunis peite!
Odottavan aika on pitkä - sanotaan, mutta käsitöitä tehdessä aikahan rientää, eikö?
Olen samaa mieltä, että villaneuleessa pitää olla sopivasti ilma-aukkoja.
Aika tosiaan rientää, suorastaan lentää.
Kiitos kaunis teille kaikille.
Lähetä kommentti