1. adventtisunnuntai

 Laitoin tänään sisäänkäyntiin jouluisemman ilmeen. Kurpitsakranssi otettiin pois ulko-ovesta muiden syksyisten koristusten myötä.

 Teimme miähen kanssa pikaisen kävelyreissun lähimetsään. Vettä satoi koko ajan, pelto oli aivan pehmyt saappaiden alla, mutta mieli on iloinen ja odottavainen. Kyllä se talvi tulee, tavalla tai toisella.
Näin vanhasta facepäivityksestäni viisi vuotta vanhemman päivityksen, jolloin on samaisena päivänä ollut jo -23'.
Kävimme sahaamassa yhden pystyyn kuivuneen katajan ja pienen kuusentaimen. Kumpaisellakaan ei ole edellytyksiä tuottoisaan kasvuun.

 Miäs asetteli, kiilasi ja tuki pienen katajan kirpulta löytämääni kauniiseen valurautaiseen kuusenjalkaan. Tuuli tuskin pääsee kaatamaan puuta, on niin paljon vastapainoa jalassa. Ripustin katajanoksille muutaman lasitähden. Saattaa olla, etten laita sen enempää.

 Kasvarilta hain lintuparin ja työhuoneelta löytyi suuria käpyjä. Oravat käyvät varmaan nappaamassa kävyt tuosta pöydältä.

 Katkoin muutaman tuijanoksan ja sidoin nippuun rautalangalla. Asettelin Tiimarin amarylliksenoksat samaan sidokseen. Suuri rusetti nauhoista ja vielä lisäkoriste luistinparista.

 Suuri kynttilälyhty laitettiin polkupyörän ostoskoriin. Pyörään on kiepautettu pitkä, osittain pimentynyt, valonauha. Valaistu pyörä on ollut jo tovin pimeiden iltojen ilo etukuistilla.

 Nuorimman tyttöystävän kanssa kieputtettiin ja viriteltiin johdot piilon kuistille.