Kevään tyttö

Eilen juhlittiin tämän vuoden kolmannet lastenjuhlat, kun Venla täyttää alkavalla viikolla vuotensa. Teemana juhlissa oli lähestyvä vappu ja tarjottavatkin olivat hyvin teemaan sopivat. Ottamistani kuvista kyllä huomaa, että jokin muukin teema olisi voinut olla. Selaa loppuun asti.
Tein tytölle pastellisävyisen onnittelukortin. Vieläkään en ennättänyt paneutumaan kortteiluun tahtomallani innolla.

Koti oli koristeltu serpentiinein, ilmapalloin ja lippunauhoin. Kaikkea teemaan sopivaa oli keväistä juhlaa juhlistamassa.

No mitäpä lahjaksi? Olin ostanut aikoja sitten nukelle sängyn, kuten Miljan maaliskuiseen juhlaan. 
Suunnitelmissa oli, että teen Venlan lahjan valmiiksi ajoissa, hitaasti nautiskellen ja ajan kanssa suunnittelen minkälaiset petivaateet sänkyyn tulisi. Niinhän siinä kävi, että kiireellä kaappasin työhuoneelta kangaslaatikosta ensimmäiset puuvillapalat, mitkä kannen alta tulivat näkyviin ja painuin sisälle ompelemaan.
Voi patja! Superlonin kanssa oli mennä hermot. Ja jouduin vielä kaventamaankin suojapäällistä, kun siitä oli tulossa aivan liian löysä.

Kuviolliset kankaanpalat  olen ostanut aikoinaan juurikin Venlan petivaatteiksi. Nyt ne ovat Vanessalla.

Kun kaikkia kankaita oli vähän, ompelin peiton pitkään syrjään tähtikankaan ja tyynyliinaan kaitaleen nallekangasta. Kivasti sopivat valmiissa työssä yhteen.

Nukensänky on Jollyroomista. Tämän sängynpohjan voi laskea myöhemmin alas, mutta nyt kuvitelmissani kävin läpi, ettei vaan Vanessa ole sen pohjalla nenällään. Siksi pohja saa olla ylhäällä.

Niin nämä teemajuhlat. Kotiin oli ilmestynyt tyttöjen fanittama Anna ja Elsa suurina pahvistandeinä.

Onnesta säteilee silmää kaksi,
naurussa vallan pikkuisen suu.
Tulethan tänään vanhemmaksi,
kun kakkonen kolmoseen piiloutuu.
(runo netistä)

Olimme taas vaarin kanssa liikkellä ajoissa, että ehdimme vaihtaa kuulumiset rauhassa ja sylittelemään tämän ihanuuden.

Tytärkin ehti istahtamaan hetkeksi.

Juhlakattauksen väri-inspiraatio lähti servetin väreistä. Tarjottavat kerteiseille.

Suolaista ja makeaa, naposteltavaa ja nautittavaa.

Suuri vadillinen herkullisia munkkeja ja muhkea kääretorttu.

Syntymäpäiväkakku oli juustokakku mangopäällisellä. Kynttilöiden puhallus onnistui melkein omin avuin. Äippä auttoi lopuksi.

Kahvittelun ja herkkujen maistelun jälkeen tytöillä oli runsaasti aikaa leikkiä keskenään.

Tyttöjen huone näytti aika ajoin melko kotileikkivoittoiselta, mutta kyllä siellä legoillakin leikittiin.

Oli kiva nähdä kaikki omat koossa jälleen. Nuorimmainen ja Sole.

Humu ja tytöt.

Kuka kikattaa eniten?

?

??

Vaikka Venla näkee usein kummisetäänsä, on ujouspuuska aina päällä.

Nämä

Nuo

Ne

Miniä

Vävy

Vanessa

Kaatuu suorin vartaloin...

...eikä ole moksiskaan.

Perhe Saksa.

Innolla odotan, kun tämä kolmikko tulee hoitoon mummilaan.

Kuvaussession jälkeen lupasin karkit molemmille.

Muikeet ilmeet.

Santsi.

Luoksesi lähetän onnittelupilven. Se alkaa heti ropista; Onnea ja iloa Venla!

Leveä pitsihuivi

 Olen selannut vanhoja neulelehtiä ja laittanut merkin, jos kiinnostava neule tai virkkaus löytyy. Merkattujen lehtien pino on aika korkea, kaikkea kivaa toteuttamiskelpoista on tullut vastaan. Joitakin lehtiä selatessani on pitänyt katsoa, että kuka kyseisen lehden on tilannut meille, kun kaikki ohjeet lehden sivuilla tuntuu ihan uusilta.
Myönnän, että kiireisinä aikoina minulta menee paljon lehtiä lukemattomiin pinoihin ihan vain pikaisella läpiselaamisella. Sitten ihmettelen sosiaalisen median kohkaamisesta joidenkin ohjeiden kohdalla, mistä ne nyt on niin tohkeissaan. Tällä hetkellä taitaa olla se lohikäärmeenpyrstö-huivi suuressa suosiossa.

 Omat pienet jutut tuntuvat merkityksellisiltä juuri nyt. Siinä sivutuotteena valmistuu aina jotain, kun antaa ajan kulua. Iltaisin olen neulonut suuren pitsihuvin, 87 x 186, jonka kaaripitsi on ajaton ja melko helppo oppia. Tosin viikon neuletauon aikana jokin lukko töksähti päälle, eikä kuvio mennyt jakeluun. 
Ohje löytyy Kotiliesi käsityöt 1 /2017, 41. 
Lankana Hjerte Garn Blend bamboo. Lanka on luirua, mutta miellyttävää neuloa. Huivistakin tuli vetelä, mutta asettuu mukavasti hartioille ja siihen on ihana kietoutua vaikka kesäiltoina.

 Kävimme eilen Tampereella tutustumassa uuteen Kauppakeskus Ratinaan. Hieno rakennus, paljon valoa ja ilmavuutta. Parkkihalli on tilava ja ilmanlaadultaan hyvä. 
Minä pidin siitä, että samassa tilassa on tarvitsemani, eikä täydy poukkoilla pitkin poikin Pirkanmaata. Tässä paikassa lyhyen kävelymatkan päässä on paljon nähtävää, koettavaa ja ihmeteltävää. 
Täällä on rakennusaikana betonipesty autonikin, kun humu parkkeerasi laina-autonsa työpäiväksi kosteaan tilaan.

Kurssilla

Tämän kevään lasikurssit / iltatyöt on yhtä iltaa vaille taputeltu. Olen ohjannut heti loppiaisen jälkeen alkanutta aikuisten  käsityön taiteen perusopetuksen lanka- ja lasikurssia (tästä vain lasikurssi) , sekä kahta iltakurssia. Kevään kursseille osallistuneiden ikähaarukka on ollut 12 -88 v. Aika on kulunut kuin siivillä ja valmista on syntynyt vauhdilla.
Tänä keväänä ei järjestetty perinteistä kevätnäyttelyä, mutta kuvasin tekijöitä työssään, valmiita töitä ja tunnelmaa kurssi-illoista.

Sain kutsun näyttelyavajaisiin joka oli eilen illalla Ylöjärven kirjastossa. Täällä on nähtävillä käsityön taiteen perusopetuksen päättötyönäyttely. Ohjasin aikoinaan myös tälle valmistuvalle ryhmälle lasitunnit.

Tentti ja näyttö

Viimeinen viikko on mennyt lukiessa. Jokainen päivä, monen monta sitä ennen ja sen jälkeenkin. Hautauduin kirjojeni pariin jo edellisen tentin palautuksen jälkeen. Kevään viimeinen tentti, avoimen yliopiston kasvatustieteiden perusopinnoista on tehty.

Suoritin moodletentin eilen illalla kotona neljän tunnin aikana. Luettavaa oli paljon ja jokaisesta kirjasta ja artikkelista oli vastattava laaja-alaiseen kysymykseen. Suoritukseni jälkeen kävin sellaisilla ylikierroksilla, että nukuin yöni huonosti ja murhasin jonkun =)
Asetin syksyllä itselleni tavoitteen, että pääsen jokaisesta tentistä ensi suorittamalla läpi. Ja siihen tavoitteeseen olen yltänyt. 
Tosin olemme päättäneet yrittää korottaa yhden ryhmätentin tulosta, joten luvut jatkuu.

Samanaikaisesti olen aloittanut kevään viimeisen näytön suorittamista. Helpotin tekemistäni tuttuudella, no helpotin ja helpotin, mutta otin työkseni neuleen, jota varten kävin ensimmäisen kerran tänä vuonna lankakaupassa ostamassa materiaalia. Ihan muutama omatoiminen lankakeräkin hypähteli ostoskärryyni.

Työ on edennyt hyvään vaiheeseen, pääsen viimeistelemään ja aloittamaan näytön kakkososaa jo tänään. Olen siis työsuunnitelmani kanssa aikataulussa, ja paree olla. Kirjallisen osan palautukseen ei ole enää kuukauttakaan.

Mylläyksen tulos

 Tietsikkahuoneen tavaroiden karsiminen ja uudelleenjärjestely alkoi, kun tyttären sänky siirrettiin pirttiin. Ei tämä helppoa ole ja jos onkin, niin en tässä vaiheessa oikein saa kiinni mistään ajatuksesta. Halusin tiestikkapöydän käännetäväksi seinää vasten, juuri siihen mistä sänky kannettiin pois.

 Tykkään kyllä katsella ikkunasta ulos, kun ajatus jumittaa, mutta näin keväällä aurinko häikäisee niin paljon, että silmiin sattuu. Kaikki johdolliset laitteet on nyt yhdellä ja samalla pöydällä ja sen huomaa lattialle valuneesta johtojen määrästä.

 Pöydän päässä on vanha toimiva ompelukone, mutta tilaa sen äärellä ei liiemmin ole. Haluan tästä tilasta poistettavan yhden vaatekaapin ja käännän ompelukonepöydän kaapin tilalle. Saan koneen käyttöön ja nurkan tyhjäksi.

 Nostin säkkituolin varatuoliksi.

 Aurinko leikittelee kivasti tapetoidulla seinäpinnalla.

 Lyhdyn valo ei liiemmin näin päivällä näy, mutta illalla siitä tulee just sen verran valoa, ettei varpaitaan potki kulmiin.

 Kukkasille käännettiin apteekkarinlipasto. Haluan tähän pintaan maalin ja koko kaapin pois tästä tilasta. 
Hyvät on suunnitelmat ja pitkänajan tähtäimet.

 

Uunituoretta

Sain Moreeni kustantamolta kaksi keväällä ilmestynyttä kirjaa. Painotuoreus tuoksuu kirjoja selatessa ja sivut napsaa mukavasti, kun sivu kerrallaan ihastellen katselen.

Hanna Merosen Pienenpieniä käsitöitä on seikkaperäisesti kuvitettu ja kirjoitettu nukkekodin asukkaiden neule-, virkkaus- ja huovutustyöohjeita. Ihailtavaa luovuutta ja tarkkuutta. 
Suloiset pienet neuleet ja huovutetut koirat saavat hymyn huulille.

Élodie Piveteau Sisusta paperilla kirjasta löytyy origami-ideoita. Oi mitä taituruutta ja pikkutarkkuutta. Melkein tekisi mieleni etsimään kivoja paperiarkkeja ja aloittaa mittailemaan taitoskohtia.