Kohti itsenäisyyttä

Lumi tuli ja sitten se suli.

Tulihan se sitten jo toistamiseenkin ja taas se sulaa.

Samalla tavalla meidän remppa on edennyt. Tapetit tuli ja sitten niitä ei ollutkaan. Tai oli ne, mutta ne oli toistamiseen vialliset ja taas annettiin palautetta. Oikeammin, kauppa purettiin, saimme rahamme pois ja kävimme etsimässä uudet tapetit.

Sää on oikutellut, kuten Suomen hallitus, joka sitten kaatui. Kovin on ollut vilkas viikko. 

Työviikkokin oli vilkas. Tänään tuntui perjantailta koko päivän. Päätin jo viime viikolla, että tänään, just tänään saan kaatua petiin suoraan ulko-ovelta ja nukkua niin pitkät päikyt, kun kroppa kestää. Yöunia se tuskin haittaa, mutta helpottaa univajettani.

Mummin pinkkiin kesäpyörään asennettiin valosarja, jota käytiin katsomassa Miljan kanssa. Pyörä on asetettu terassille niin, että se näkyy pirtiltä.

Päädyn talipallotelinettä täytyy käydä katsomassa, jos mielii nähdä nämä valot. Ja aina voi ajautua kotiin alamäen kautta, että näkee ne kunnolla.

Ja nähdäkseen tämän kuusen kannattaa suunnata taas Tampereelle. Tampereen Joulutori on täyttynyt pienistä suloisista punaisista mökeistä.

Tämä teos on Pähkinänsärkijästä, joka on asetettu torin laidalle matkalla teatteriin.

Kurssi-iltojeni päätyttyä on aika nauttia kulttuuria. Olkoon tämä meidän pikkujoulu.

 Olimme varanneet miähen kanssa liput tähän näytökseen heti niiden ilmestyttyä myyntiin. Tämäkin esitys oli ääriään myöden täynnä.

Mahtipontinen, mykistävä ja taidokas esitys, jossa musiikilla on suuri merkitys. Lasten kanssa nähty piirroselokuva oli suuntaa-antava. Tässä esityksessä on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että sen voisi käydä katsomassa koska vaan uudestaan. 
Roolitukset olivat onnistuneet.

Kun näytöstä ei saa kuvata eikä tallentaa mitenkään, on kiva, että lopussa voi ottaa kameran käyttöön ja tallentaa aploodien aikana näyttelijöiden vastaanottamat kiitokset.

Samalla tallentuu muistiin upea puvustus ja esityksen rakenteet.

Katsokaa näitä kivipatsaita! Oli ne niin upeat ja hilpeä joukko.

Olen tainnut mainita aiemminkin, mutta mainitsen taas uudestaan. Tampere on vilkas ja monipuolinen kulttuurikaupunki, joka tarjoaa kävijälle monipuolisesti kaikkea. Talviaikaan tuskin tulee lähdettyä tämän kauemmaksi näkemään ja kokemaan.

#tampereenteatteri

Hyvää ja arvokasta itsenäisyyspäivää sinulle,

Neulo poika, neulo

Marjukka Vuorisalo, tekstiilitaiteilija ja taiteen tohtori, on siirtänyt taidokkaasti Touko Laaksosen piirtämien kuvien estetiikan silmukoiksi ja luonut neulekirjan, joka on ollut haasteellinen työ. Kun selailen kirjaa, piirroskuvia ja valmiita neuleita, huomaan valtaisan yksityiskohtien määrän. 
Valokuvaaja Majo von Bell on saanut tallennettua hetket valokuviksi Tom of Finland henkeen.

Ohjeet on tekstitetty sekä suomeksi, että englanniksi. Ohjekaaviot ovat selkeitä ruutupiirroksia, joita on helppo seurata. 
Kirjasta löytyy lähes 20 erilaista neulemallia erilaisin neuletekniikoin. Vaikka takakannen tekstissä on maininta aloittelijan onnistuvan ohjeilla, en yhtään epäile, on ohjesivut varsinkin kirjoneuleiden osalta niin suuritöisiä, etten ihan näistä lähtisi pitkää takkia neulomaan. Pitkän linjan neulojille tässä riittää haastetta, eli neulojat ulos kaapeistaan!
Vaatekoon valitsemisen helpottamiseksi on tehty kaksi eri istuvuutta.

Ohjeen neuleet on suunniteltu Tekstiiliteollisuuden langoille. Ohjeista ensimmäinen on neulottu merinovillasta. Kuvioiden pitkät lankajuoksut kirjoisin valmiiseen neuleeseen. Muutoin selkeä kuva on kahden värin kirjoneuletta.

Sailorissa miehustan kuvioi merimieskaulus, joka on monissa piiroksissa ja sarjakuvissa. Saman puseron selkäpuolella on kasvoprofiili seilorilakkeineen.

Kauluksen kuvion voisi neuloa omaankin puseroon.

Kun kuulut joukkoon, voi sen myös näyttää. Ihan kaikkea en kuitenkaan kuvannut, jää jotain selattavaksikin. Ohjeita löytyy paidoista, takkiin, sukasta liiviin. On sukkaa ja pipaa, sekä Touko makuupussi pienen ensihetkiin. Ole rohkea ja tutustu kirjan ohjeisiin.

Miehet ovat neuloneet aina, mutta mallineuleet ovat ahkerien naisten tekemiä.

Kuurankukkia

Puhutaanko säästä? Noo, ei taideta. Sen verran voin mainita, että aamulla luin keltaisesta lehdistöstä alijäähtyneestä vesisateesta ja sen haitoista liikenteessä. Miksi kukaan ei maininnut siinä, että rappuralli on ihan jäässä, kun pimeessä suhaa liikenteeseen?
No en kaatunut, mutta meinasin. Nopeet liikkeet on näyttäviä!

Melkein yhtä nopeasti sain valmiiksi yhden lasikranssin, kun tuli ihan valtava tarve tehdä jotain lasista. Suurensin entuudestaan tutun mallin entistä suuremmaksi ja etsin kirkkaita laseja ja irilisoituja nugetteja.

Yhtenä iltana leikkasin ja hioin, toisena folioin ja kolmantena tinasin, tuin ja viimeistelin työn. Taas on niin paljon kevyempi olo, kun sain tehdä jotain.

Valmis työ matkasi heti maailmalle, kun vilautin kuvan kaverille. Tehdään lisää, jos joku kiinnostuu, kun sovitaan ensin hinnasta ;)

Mööpelit valssaa

Olemme laittaneet tänä vuonnakin paljon tavaraa kiertoon, lähinnä suuria huonekaluja. Tarve tyhjentää tiloja on ollut molempien osalta sama, muutosta on tultava, jos mielii jotain uutta hankkia. Eikä oikeastaan uutta, mutta käytettyä.
Jatkuvaan muutokseen ei ole muuta syytä, kuin se, että kodin erilaiset toiminnot ovat muuttuneet suuresti nuorimmankin muutettua pois kotoa. Samalla olemme saaneet päivittää omat tarpeemme ja tehdä pintaremonttia, kattojen maalaus, tapetointi ja listoitukset. Lattiapinnat olisi saanut samalla vaihtaa, mutta. Se arkibudjetti.

Miäs siivoili heti alkuvuodesta suulista sinne kerääntyneet ja "unohtuneet" huonekalut, joista sai komean kokon pellolle. Ensimmäinen satsi häipyi kuin tuhka tuuleen, eikä kukaan ole vielä kaivannut mitään. No, sitä kasaa ei tullut minunkaan ikävä.
Seuraan paljon erilaisia somekanavia ja jos jollain on jokin tarve, mietin voinko vastata huutoon. Joskus tärppää. Myyntiin lähti lasten kerrossänky, jonka miäs kävi sovitusti viemässä ihan perille asti.
Jostain meille kulkeutuneet jenkkisängyn patjat laitoin kiertoon kaksin kappalein ja taas tontti hiukan tyhjeni.

Luhtiin kerääntyi nuorimmat kodin huonekalut ja siksi halusin päästä eroon omistamme. Laitoin myyntiin pari vanhaa tuolia jotka ovat olleet kesät huvimajalla. Ne saattoi olla K-tuolit, sitä ikivanhaa versusta, jotka sitten kuljetimme puoliväliin matkaa ja takaisin kulkiessamme ostin tuon sirojalkaisen pöydän tv:n alle. Vie mennessäs, tuo tullessas.
Suurin ja näkyvin muutos pirtillä on ollut ruokakaluston lähtö! Tämänkin kuljetuksen hoidimme ovelta ovelle sovitusti. Onhan siinä aikatauluttamista, mutta kaikella on hintansa ja minulle on ollut tärkeää saada hoidettua asiat heti, eikä vetkuttelemalla.

Nuorimman huoneeseen olin ostanut hänen muuton jälkeen 120 leveän sängyn, joka oli kaikkien makuun ihan liian vetelä rakenne. Etsin ja etsin ja lopulta löysin uuden, käytetyn, rungon jonka haimme. Nyt meillä oli sitten kaksi sänkyä samaan tilaan, mutta ei kauaa. Laitoin aiemmin ostetun myyntiin ja sille tuli ostajia ihan jonoksi. 
Samaten laitoin myyntiin itseäni ihastuttaneen korttiaskartelulaatikon, joka sai melkoisen jonohässäkän ja välistä vetäjien ostoryntäyksen. Edelleen on kysyntää vanhoille huonekaluille.
Kuten keittiön pinnatuoleille, joita myytiin kesän lopussa 2 x 4 tuolin settiä.
Olen ehtinyt liikuttamaan jonkin verran myös astioita ja muuta sälää, mutta niitä ei viedä enään oman paikkakunnan kierrätyskeskukseen, koska myymälän henkilökunta omiin ne itselleen. Asiatonta, siksi kuljetamme ne kaupungin kierrätyskeskukseen, jonne kelpaa myös himpan suuremmat huonekalut.
Poitsun huoneessa on nyt molemmat nukkekodit. Tytöt käyvät kurkkimassa joka kerta molemmat. Tähän pienempään versioon täytyisi laittaa joskus katkaisija, ettei täydy kontata pistoketta seinään.
Olen tekemässä tähän huoneeseen unipiepparia, jonka päivitän vaihe vaiheelta myöhemmin,

Harmaan kaikki sävyt

Viime päivien harmaus on ollut kyllä niin päällekäypä, että väsymys on ottanut vallan. Vähäinen auringonpilkahdus oli merkki siitä, että on se ballo vielä tuolla ylhäällä. Minä niin odotan pakkasia, lunta ja lisää lunta. Valaistukoon maa ja tulkoon pirteys takaisin!

Töissä paahdetaan loppuvuoden puurtamisella, kaikki ajoissa pakettiin. Samoin iltatöissä, jossa ensi viikolla on vielä merkitty kurssi-illat kalenteriini. Olen syksyn ajan ohjannut kolmena iltana lasikursseja, kuten keväälläkin. On ollut kyllä ihan mahtavaa työskennellä innokkaissa ryhmissä. Hiukan huilia ja jaksetaan taas keväällä jatkaa. Ilmottautumiset netin kautta alkavat joulukuun alussa, joten katso oman paikkakuntasi käytänne ja seuraa ilmottelua, ettet missaa kurssipaikkaasi.

Syksyssä on ollut valtavasti kaikkea työelämään liittyvää muutenkin, kun kuuntelee ja seuraa uutisvirtaa. Toivottavasti neuvottelut tuovat yhteisymmärryksen, eikä oman alan lakkoiluun ole tarvetta. Tällä hetkellä meillä on ylityökielto päällä ja lisää on väläytelty ja sen aika tulee ensi viikolla, jos tulee. Miähen virka pääluottona on moninainen, tiedottava ja asioista selkoa ottava. Kuten viikolla uudelleen valituksi tulleena työsuojeluvaltuutettuna, joka jatkuu kaksivuotisena.
Ihan aina ei työpäivä pääty kahdeksan tunnin jälkeen. Vuoroin odotellaan toista työmaan ovella.

Ikärappeuma, eli kaikkea kivaa iän tuomaa ongelmaa on ollut havaittavissa vuosien saatossa. Kääk! Ei auta, vaikka kuinka vakuutan olevani seitsentoista. Näkyyhän se kaikesta, että lujaa on menty ja vauhti on sokaissut meidät molemmat jo nuorena. Kroppa vaan ei meinaa ottaa vastaan ihan kaikkea. Kävin viikolla sairaalassa, jonne sain pyynnöstäni pikalähetteen. Olisin saattanut joutua puolen vuoden jonoon, mutta onneksi työpaikkalääkärini oli osaava henkilö ja sain kutsun parissa viikossa. Onnekseni en joudu puukkohippasille, eli hyvä niin. Nyt on taas hyvä olla.

Kodin remppa alkoi hyvin, kunnes ei sitten mennytkään enää mikään oikein. Tänään, juuri nyt ja tässä poden sellaista sekameteliä pääni sisällä, että parempi on pysyä poissa kaduilta, kun kaikki tuntuu menevän pieleen. Tilatut tapetit eivät riittäneet. Annettu huonemitta oli oikein, myyjän laskuvirheestä tapetti loppui kesken. Sitä käytiin tilaamaan lisää ja tuontina ihan varmasti jumii lakon vuoksi.
No, tämän vielä jotenkin sain viikolla sulateltua, kaikkine mahdollisine värierä eroineen. Kunnes tänä aamuna miäs laittaa vielä jäljellä olevat tapetit seinään ja voi pieksut! Meillä on nyt jo tulleissa tapeteissa yksi väärän värinen rulla, jossa on selkeä tehdasvirhe. Tapetin reunaa kruunaa likaraita, selkeä sellainen ja loppu vuodasta on ihan eri värinen. Miäs lähti kaupunkiin selvittämään asiaa, minä jäin sensuroimaan sanojani.

Tästä syystä ja kaikesta edellä mainituista seikoista lähestyvä joulu ei näy kodissamme mitenkään. En pääse kiinni mihinkään. Mitään ei mahdu tekemään, eikä liiemmin mikään kiinnosta. Kun hässäkkä on syntymässä sitä ei pysäytä yhtään mikään. 
Miksi meille aina tulee näitä virhepäivän tuotteita? Hyvin on vieläkin muistissa pesuhuoneen katon reklamaatio, joka tehtiin kaksi kuukautta valmistumisen jälkeen.

Miniä piti viikolla kotonaan PartyLite kutsut. Oli kiva päästä näkemään tuotteita kutsuttuna, sai paremmin keskityttyä, kun ei tarvinnut hallita kaikkea. Milja oli jo kovin odottanut, että tulemme ja on aina niin ihanaa saada touhuilla tytön kanssa. Saamme hänet tänään viikonloppuvieraaksemme. Loppupäivästä tulee paaaljon parempi, kuin aamupäivän remppasotku häipyy mielestä. 
Hyvää viikonloppua teille kaikille,

Uusi ennätys

 Siellä mekin, missä niin moni muukin kävi viime viikonloppuna, Euroopan suurimmilla kädentaitomessuilla. Reilun 55 t kävijää! Lisäystä viime vuoteen n.4 400. Lauantai oli kaaos mitä luin netistä ja kuulin kurssilaisilta. Messut ovat monipuolistuneet vuosien saatossa. Jos joku harmittelee väentungosta, ei pidä messuille lähteä. Tarjonta on kattavaa, hyvin monipuolista ja aina lähtee mopo käsistä, vaikka kuinka päättäväinen olenkin.

Olin taas kahden vaiheilla lähdenkö ollenkaan, mutta arpaonnen osuttua kohdalleni Taito Shopin pääsylippuarvonnassa, päätös oli helppo. Mennäänhän me.
 Menopäivä valikoutui sunnuntaiksi hetkellisen pähkäilyn päätteeksi ja hyvä niin. Edellisillan pikkujoulut tuli nukuttua pois ja heräsimme vasta silloin, kun piti olla kiinni messuhallin ovirivassa. Teimme rauhassa kierrostamme ja löysin etsimäni. Sen jälkeen olikin vuorossa ostokset rivien välistä 🙃.

Olin kirjoittanut ne tärkeimmät hankinnat oikein ruutupaperille, lähinnä mittoja. Kun sain kaikki yhdestä loosista, vei miäs jo ensimmäistä satsia ostoksia narikan suojaan.
Voi kuinka onkaan helppoa ostosten teko, kun toinen menee valmiiksi jonoon ja minä haalaan maksettavat koriin. Saatiin taas paheksuvaa silmäparia, mutta kokenutta messuilijaa ei kannata mulkoilla. Tämä tehdään taidolla =)

Kävin tapaamassa myös Susun ja ihan vain parin uuden kerän kanssa siirryin takaisin juoksuradalle. Ostokset putkahtelevat vuosien mittaan valmiina töinä blogin puolelle, tai niin minä luulen. Toivon!