lauantai 10. lokakuuta 2020

Olet tervetullut viikonloppu!

Syksy näyttää niin kauniilta ja todelliselta, kun sateet alkoivat. Olemme yrittäneet hyödyntää hyviä ilmoja ja puuhailla pihalla sen minkä olemme ehtineet. Maa on ollut tosi kuivaa. Minulla on ollut odottava olo, että pääsemme laittamaan loput perennat maahan. Olemme päättäneet vuokrata pienen kaivurin, että saaamme tehtyä syvempää ojaa ja sitä ennen pitää vain malttaa mielensä. Niin kauan kuin maa on sulana, voin tehdä istutuksia. Nyt on ollut vähän liian lämmin tehdä sipuli-istutuksiakaan, mutta vähäseltään ennätin jo piilottelemaan niitäkin.

Tänään tulee suurempi kaivinkone kaivamaan kaapeliojaa miähen konehallille. Samalla saadaan teettää maanpoistoa uusille istutuksille tulevaa aatellen. Mahdollisimman paljon ajoa samalle käynnille, kun on  apua saatavilla. Pihavalot on saapuneet ja niiden paikkaa on harpottu pitkin saappain pihan poikki.

Meillä oli viikko sitten puuhakas Milja hoidossamme koko viikonlopun. Haimme hänet jo siirtyessämme töistä iltatöihin. Vaari kierteli paikkakunnan leikkipuistoja Miljan kanssa sillä aikaa, kun olin illan töissä. Netin kautta löytyi helposti monta kivaa leikkipuistoa, joissa riitti telineitä ja keinuja.
Päivät rytmittyivät tytön mukaan. Ilma oli suotuisa ulkoilla ja ulkonahan me paljon oltiinkin. Kotonamme on myös monta kivaa leikkipaikkaa, joissa aika kuluu mukavasti. Ainoa todellinen puute on varsinainen hiekkakasa, mutta hiekkaläjä ajaa saman asian.
Kun nämä jälkipolven edustajat leikkivät pihassa, on aika luottavainen olo, ettei tielle mennä vaikka se kulkee ihan talon edestä. Piha-alue on laaja ja siellä saa puuhailla mielin määrin, kun ei koske kukkasiini. Taisi taas muutama oksa katketa ;) Sisäiset poskikuoppani hymyilevät, kun kuulen pienen ihmisentaimen selityksen miksi on kukkia poimittu.
Pihassa voi nähdä vielä erilaisia lentäviäkin. Nämä tarhamehiläiset kävivät vesiastioilla. Syksy on tullut niin monelle lentävälle, mutta ei raatokärpäsille! Voi jestas mikä määrä. Kesällä niitä ei ollut missään, mutta nyt on. En ole aloittanut edes ikkunoiden pesua kun pörrääjiä on älyttömästi. Työhuoneeni on oikea kärpästen akvaario.
Valjastin Miljan apurikseni. Tytöstä on paljon apua ja hän malttaa keskittyä hyvin yhdessä tekemiseen. On ihanaa saada puuhailla lasten kanssa ja opetella uusia asioita tehdä ja toimia yhdessä. Kuunnella lapsen ajatuksia, vastata kysymyksiin ja nauttia yhdessäolosta. Luoda vahva yhteinen side.
Kastelen noin kerran viikossa tomaatit ja satoa kerätään viikonloppuisin. Kasvu on hidastunut huomattavasti, mutta sitä on vielä paljon. Tomaatit on niin maukkaita. Alaoksilta saa kerättyä helposti, mummi kerää ylempää.
Poistin taas paljon lehtiä, että runko kypsyttää vain satoa, ei kasvata lehtiä. Minulla on huoneeseen jatkosuunnitelma, jota odotan jo malttamattomasti. Joka viikonloppu kannamme nuutuneet kasvit kompostiin. Tulevalle viikolle on luvassa viileämpiä öitä. Silloin käynnistyy autolämmitin, että saadaan viileys katoamaan.
Tähän verenpisarankukkaan oli lupa. Siitä lähdettiin keittämään teetä leikkimökkiin. Yritän jälleen talvettaa osan komeimmista kesäkukista. Työhuoneen ikkunan eteen on siirretty korkea hyllykkö, joka on täyttynyt sitä mukaan, kun olen ehtinyt karsimaan kukkaset. Poistan osan viherryksestä ja kastelen tosi niukasti.

Kun tuossa aiemmin mainitsin, että vuokraamme pikkukaivurin, niin sillä on tarkoitus muokata juurikin tätä työn alla olevaa etupihan kukkamaatamme. Sen yhteydessä on poistettava valotolppa ja uutta tilalle. Maan kaivuu on kivistä ja savista puuhaa. Johdot pitää saada tiettyyn syvyyteen, eikä se ole lapiolla kovinkaan mairittelevaa hommaa. Itse olin lapiolla kaivamassa aikoinaan juurikin näitä valojohtoja. Nyt kaikkine kipuineen ja särkyineen en suostu kolaamaan yhtäkään kivikkoa. 

Tähän mennessä olemme saaneet jaettua suurehkon kuunliljan useampaan pienempään paakkuun ja niillä on reunustettu kukkamaan etureuna. Ne jätettiin tarpeeksi kauaksi etteivät valu hietikolle ja niiden eteen saadaan ladottua kiveys tai hake. En ole vieläkään päättänyt millä tämä alue tullaan reunustamaan. Kuunliljojen väliin istutin monivärisiä narsisseja ja lumikelloja.

Kuunliljojen taakse istutin rivin (4) omasta siemenkasvustosta laitettuja kuolanpioneja. Näitä purkittelin alkukesästä useamman purkillisen ja hyvin juurtuivat ihan maahan asti. Nostin niitä ylös vain sen verran mitä arvelin tarvitsevani. Nostan lisää sitä mukaan, kun työ etenee tai jätän sijoilleen talveksi.

Siihen taakse tein rivin kesällä ostamiani Pionien Kodista ostamistani taimista. Näitä varten jouduimme siirtämään muutaman perennan paikkaa, mutta ne olisi siirretty muutenkin pois piiloistaan. Äärimmäisenä oikealla, muistiin itselleni! laitoin Yang fei chu yu, Jalkavaimo nousee kylvystä. Kerrottu, valkoinen, myöhäinen lajike.

Seuraavaksi tuli Jan van Leeuwen , yksinkertainen, matala ja tukeva. Ihana keltuainen keskellä kukkaa. Luulenpa, että pörriäiset tykkää.

Lisätään väriä ja vuoroon tulee Rubra plena, kerrottu punainen aikainen lajike. Ja vielä pitää mahtua yksi taimi vasempaan reunaan. Sinne istutin piparmintturaitoja,  Lollipop 063 . Näiden kaikkien kukinta-aika on hieman eri aikaan, joten kukkivaa löytynee pitkin kesää. Jos tuolla aiemmassa päivityksesä kirjoitin ostaneeni viisi tainta, istutin vain neljä. Nyt pitää tarkistaa omat muistiinpanot tai etsiä yksi kadonnut.

Kadonnut pioni on löytynyt, 17.10. Se oli nimeämätön purkki, jonka olin huolimattomasti merkinnyt. Näitä "nimettömiä" pioneja oli myynnissä edullisesti ja ostin yhden. Nyt se on istutettu reunimmaiseksi tien puoleiseen reunaan.

Näin me saapastelimme kolmistaan pihapuuhissa, Milja, vaari ja

5 kommenttia:

Intsu kirjoitti...

Mikä sen mukavampaa,kuin puuhastella ulkona pienen tyttösen kanssa.Sä koko ajan jaksat suunnitella puutarhaan,vaikka mitä. Mä en,yritän pitää entiset hengissä. Siinä on meikäläiselle haastetta.

Liisa kirjoitti...

Parasta puuhastelua,ulkona"hyvässä seurasa" 🧡🧡🧡
Ihailen suunnattomasti teidän tarmokkuutta,kyllähän se on tietenkin niin kun on yhteinen hiili ,,mikäpä siihen mukavampaa kuin yhdessä puhaltaa:)
Mukavia syystpuhuja.
..muista istahtaa hetkeksi ,kuppikuuma ja ihailla aikaan saannoksia(vaikkakin keskeneräisiä:)

Irma kirjoitti...

Olette kyllä ahkeria!! Kiva kun on pikkuapulainen mukana auttamassa:)

Sartsa kirjoitti...

Mylläys jatkuu ja hienouksia syntyy.
Lapsetkin oppii siinä sivussa rakastamaan kukkia ja kasveja.

TeSa kirjoitti...

Kiva tehdä, kun tietää mitä tekee. Tai ainakin yleensä tietää =)