Jo joutui armas aika...ja kesä ihana. Olen ihastellut oman puutarhan kasvustoa, sen nopeaa pyrähdystä talventörröttäjistä alkukesän kukkeimpaan kauneuteen. Tuoksutellut sateen jälkeisiä hetkiä ja nähnyt kastepisaran lehdellä. Olen seurannut perhosten kevyttä lentoa ja lintujen jatkuvaa ruuan hakua. Nähnyt pilvien vaeltavan vapaasti ja muodostaen kivoja kuvioita.
Kasvuun lähdössä kaikki kävi niin äkkiä, että olisi pitänyt ottaa retkipatja ja olla läsnä koko ajan. Meillä kun ei hyttyset tee vielä kiusaa. Jonkin verran on jo paarmoja pörissyt.
Koristeomenapuu Hopa aukaisi melkoiset kukkaryppäät pergolan vierustalle. Etelän suuntaan katsottuna näin vain punaisenaan kukkivan vielä aika pienen puun. Eihän tämä istutuksesta ole kuin muutama vuosi, 2020. Kasvukorkeutta ja leveyttä tulee vielä lisää, jos puu pysyy hengissä.
Terhi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Oi että tätä kaikkea ihanuutta. On kyllä paljon kukkasia ja pörriäisillä on nyt kiireiset ajat.
Mukavaa viikkoa.
Kyllä, nyt nautitaan luonnon kauneudesta
Onpa upea kukkaloisto. Sen soisi kestävän hiukan pidempään!
Paahtava helle lyhensi kukinta-aikaa, mutta kyllä tätä ehdittiin ihailemaan.
Lähetä kommentti