Kukkia ja tunikoita

Tuoksuköynnöskuusama on ottanut hyvän kasvun terassin etureunaan asennettuun telineeseen joka asennettiin viime kesänä.

Toisaalla saman kukkamaan toisessa päässä samainen kasvusto vetää vielä happea ja on vasta kasvuunlähdössä maanrajasta. Ilta- ja yöaikaan tästä kukasta tulee huumaava tuoksu. 

Tässä kukassa on kaunis nuppuvaihe ja kukintovaihe on pitkä. 

Kivikehässä on tänä kesänä orvokkeja.

Olen penkonut kangaskaappiani ja laatikoitani lähinnä keskeneräisten osalta. Minulla on ollut valmiiksi leikattuna kolme tunikaa, joiden kanssa en ole pitänyt minkäänlaista kiirettä. Nämä ovat vuodelta 2018, kun innostus oli taas nostanut päätään koulun koneiden äärellä. Tässä tunikassa on sama mallin kuin linkin takana keltaisessa. 

Olen tykästynyt tähän malliin, jossa tuuppaan nuo lievekkeet kohti kylkiä ja tunika laskeutuu kivasti edestä.

Muistan miksi jätin näiden ompelun vaiheeseen. Minulta loppui kangas, enkä jaksanut panostaa ajatustakaan miten tämän jatkaisin, kunnes nyt leikkasin ylös taakse mustan kulman ja korostin tunikaa muutoinkin mustalla ompelemalla hihansuihin kaitaleet, jotka voin halutessani pitää näin mustapuoli näkyvissä, tai kuten alemmissa tuuletuskuvissa hihansuut pitkinä.

Kaula-aukkoon ompelin mustan resoorin. 

Valkoinen särkynytsydän 

Lumipalloheisi

Iso pensassyreeni, jonka kukinto on tänä kesänä tosi vähäinen

Moskovan kaunotar

Toinen tunika on leikattu samalla kaavalla, kuin ensimmäinen, mutta A-linjaisena ilman liehukkeita. Kangas on hiukan jäykkää. Tunikan alle täytyy laittaa jokin liukas alupaita, ettei se kinnaa kiinni, kun kankaan sisäpinta on pehmeäksi harjattu.

Tämän ompelin pariin kertaan, kun saumurin tikki ei ollut kohdillaan. 

Alppiruusu antaa parastaan

Kolmas tunika on kopio ensimmäisestä. Tässä kangas ja malli kohtaa hyvin yhteen ja valmis työ laskeutuu kauniisti. Viileitä kesäpäiviä ei nyt tarvita, mutta onpahan valmiina odottamaan syksyisiä päiviä ja poissa keskeneräisten joukosta. 

Valkoiset jättilaukat pergolassa

Terhi