34 aloitusta

Menneen viikon aikana vanha matkalaukkuni on ähkynyt ja puhkunut sisukset täynnänsä.
Kovin olen yrittänyt vanhan laukkuni taakkaa keventää ja virkata kerän jos toisenkin loppuun.
Tosin toisesta laukusta tulee aina täydennystä tilalle.
Löysin netin syövereistä ihanan peitonmallin ja keräilin montaa eri väriä omaan työhöni.
Mallia on kiva tehdä, ohjetta en osaa suomentaa, mutta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Jos sinä innostut peitosta minun tapaani, tee kuten minä, päättele langat heti kerroksen lopussa, alussahan ne virkkaantuu mukavasti työhön mukaan.

















Viikon aikana sain päätettyä peiton leveyden, joka on reilun kaksi metriä. Lopussa se saattaa kyllä olla peiton pituuskin, riippuen innostukseni kestosta.
Nyt vain tehdään tarpeeksi korkeutta. Peiton kuvion on kiva molempiin suuntiin.














Lankoja oli kiva valita kasasta, joka kotiutui meille jokin aika sitten. Isoon peittoon varaan noin 2, 5 kg, sillä saa parisängynpeiton.
Valmiina peitto kulkeutuu luhtiin, siellä on monta sänkyä joita voin peitellä raikkailla sävyillä.
Tähän peittoonhan voi upottaa vaikka kaikki jämälankansa, jolloin työstä tulee vuosien kestoinen.
Tämän vuoden puolella tämä on kolmas iso peittoni, kaksi aiempaa ovat jo valmiina.













Viikonloppu alkoi viimassa, korkeat laineet löivät vaahtopäitä Särkänniemen rantakallioon, puut huojuivat sadepisaroiden rummuttaessa auton kattoa.
Minä käperryn virkkaukseni kanssa kässytuoliini ja paijaan nuorimmaistani, joka painii apupoika Anteron, eli entero - viruksen kourissa.
Hyvää viikonloppua sinulle,

Tervetuloa syyskuu

Elokuun viimeistä viedään.
Kuukausi mennä vilahti, ensi alkuun helteessä ja loppukuu kylmänä. Sateet ovat tervetulleita, vaikkakin moni pihatyö pitäisi vielä saada tehtyä ennen kasvukauden loppua. Intoa on vielä vaikka kuinka, vaikkakin kylmällä minun on aika mahdotonta työskennellä maan kanssa.
Syyskuussa on paljon kaikkea kivaa odotettavissa.
Heti 1. päivänä aloitetaan sukkasato 2010, jossa on paljon innokkaita neulojia keräämässä satoa eri laareihin. Minä olen perunalaarin puolella, osa heinäladossa tai hillokellarissa.
Ihan kamalan suurta satotoivetta en itseltäni odota. Jos yhdet tossut saisin valmiiksi ja viikonloppuna tilatut sukat. Ja aikaahan on neuloa kaksi kuukautta.

















Sunnuntaina kävimme oikein elokuvissa koko porukka. Kunnon vauhdikas toimintaleffa, ei mitään herkkää ja rauhallista sunnuntain perheleffaa. Samalla kävin katsomassa Sadun kauppaa Tallipihan kauniissa idyllissä.
Sieltä ostin kauniin kynttilälyhdyn kasvihuoneelle.













Kotimatkalla kävin kurkkimassa uusinta tulokasta Lielahdessa, jossa pettymyksekseni oli vasta ilmoituslappu ovessa. Ei mitään nähtävää sisällä.
Ja mikä ihana yllätys tämä viereinen liike olikaan, kangaskauppa, joka on tarpeen tullen niin lähellä.Näiden ovien aukeamista odotellessa, tikutan tossujani. Tai isoa peittoa, jonka aloitin heti edellisen työn valmistuttua.
Löysin netin ihmeellisestä maailmasta kivan virkatun peiton ohjeen ja nyt en muuta teksikään. Laitan keskeneräisestä työstä oman päivityksen. Tämän peiton tekemiseen menee taas paljon aikaa.

















Syyskuussa alkaa kansalaisopiston tunnitkin. Kädet vellovat savesta taas mitä merkillisempiä teoksia.


Ja lopuksi, mutta ei vähäisimpänä, olen saanut uuden plakaatin. Kaunis kiitos sinulle Piiku.
Tämänkin plakaatin kohdalla teen samoin, kuin edellisen, kiitän kauniisti ja jätän tarinoinnin siihen ensimmäiseen kertaan.

Nyt kiepsahdan uuden peiton lämpimään ja jatkan ihanuuttani.
Huominen vapaapäivä on täynnä mukavia suunnitelmia.
Mukavaa illanjatkoa myös sinulle ja kiitos teille kaikille niin monista kauniista kommenteistanne,

Meinas tulla tuluskukkaro

Kyllä sitä yksi kesäpusero pitää kesällä saada valmiiksi. Näinhän minä joskus lomallani suunnittelin ja ehdin sen aloittaakin.


















Helppoa sileää neuletta koko helman osuus, kunnes luen ohjetta pidemmälle ja huomaan, että miehustahan neulotaan erikseen ja sitä varten pitää luoda yli 400 silmukkaa.


















Se oli moro, ja neule meni koriin. Luon silmukat kun ehdin. Ja tätä yläosaa sitten neuloin ja neuloin. Loppuvaiheessa huomasin, että tästä työstä on tulossa susi, mutta teen sen kuitenkin loppuun saakka.


















Tein yläosan kavennuksia paljon ohjetta tiheämmin, mutta sekin olisi tarvinnut huomata aloittaa paljon aikaisemmassa vaiheessa. Miehustan joustinneule on 1 oikenin, 1 nurin joustinta, oikean s tein kiertäen. Jälkeenpäin on taas helppo olla viisas, olisi pitänyt miettiä tarviiko neule ollenkaan kädentien kavennuksia, ei olisi tarvinnut ja valmiin neuleen kokokin olisi voinut olla pari pienempi.

















Ohje on Modasta 4 / 2010, 27. Raitatunika oli merellinen, omastani halusin rauhallisemman, puhtaan valkoisen. Työ oli valmiina, huuhteluainekylvyssä ja sitten alkoi ankara mietintä, miten minä saan tästä käyttövaatteen.


















Tunikassa oli aivan kamalan suuri kaula - aukko, kädentiet ja kukkapelto olisi kohta pelkkää auringonkukansiementä, eikä ehditä millään kuvaamaan sitä kauneutta, mitä nuo suuret keltaiset kukinnot nyt ovat suoneet.

















Hiljainen työmatka - aamu, ja keksin sen!
Ompelen tunikaani hihat siitä puserosta, mikä oli vikaostos. Kotiin päästyäni sovittelin ja mallailin vaatteita peilin edessä. Puin puseron päälle tunikan ja mittailin kädentien. Kiinnitin nuppineulat aikomaani leikkauskohtaan ja taas mallasin vaatteita päälläni. Välillä toivon, että olisin aikanani tehnyt mallinuken omilla mitoillani, työ olisi ollut sujuvampaa ilman neulojen jatkuvaa pistelyä.


















Sitten vain rohkeasti leikkaamaan ja sain kun sainkin monen sovittamisen jälkeen hihat sopimaan tunikaan. Ompelin vielä kaula- aukon reunojen sisäpuolta kiertämään silkkisen tukinauha, pääntie ei repsahda olaltani alas.


















Kun tytär ehti valoisaan aikaan töistään kotiin, kiiruhdimme auringonkukkapellolle ottamaan kuvia minusta, ja hänestä. Sievä assistenttini, jonka kanssa kuvausmatkat ja - hetket ovat aina niin iloisia.


















Kymmenien sovitusten välillä aloin hulluttelemaan peilin edessä, valkoiset ihanuudet käsissäni. Eipä siinä kauaa mietitty mitä alamäen kuvauksiin peilin, kamman ja kameran lisäksi tarvittiin mukaan. Ne valkoiset hanskat, tietysti.


















Tyylillä mennään, punaiset kumisaappaat jalassa. Ja uusi nappinauha kaulassani. Nämäkin ja muutama muukin hanskapari olivat isotädin laatikoissa, kun muutama viikko sitten pengoimme laatikoita siskoni vintillä. Ja nyt ne kaikki ovat minun.


















Lanka, Cotton ( 100 % pv ) on ostettu Tallinnasta, Karnaluksista, vuosi sitten. Neuloin tunikan 3 mm pyöröillä. Lopputulokseen en ole vieläkään täysin tyytyväinen, neule mahtuu kaappiin muiden neuleiden joukkoon odottamaan uutta kesää. Nyt tälle kesätunikalle ei ole liiemmin tilausta näillä arktisilla lämpötiloilla.

Kaulanauha

Sormeni eivät ensin alkuun meinaanneet millään totella, kun lopultakin pääsin aloittamaan ihanaisen nappinauhan virkkaamista.
Etsin pienen pienen virkkuukoukun, helmilankaa ja keräilin muutaman sopivan helmen työhön mukaan.













Napit ostin taannoin kirpparilta, liekö olleet aikanaan sukkanauhanapit. Pieni pussillinen nappeja riitti hyvin pitkähköön kaulanauhaan.












Kokeilemalla ja purkamalla sain nauhasta mieleisen, nappeja on välillä 1, välillä 4 peräjälkeen.
Ketjusilmukoita venyttämällä sain kivan ja notkean lopputuloksen, eikä yhtään helmeä tarvinnut pujotella lankaan etukäteen. Lopputulos on kiva, kepeä, eikä liikaa mitään.













Päivän pieni askartelu tarvi myös uudet korvakorut, joita varten sain ahaa - elämyksen Novitan keskustelupalstalta.
Neulojan korviksiin ei tarvinnut paljon päätään vaivata, kun kotona oli korviskoukut ja riipukset sai ostettua lähikaupugista.
Nyt minullakin on lankakerät aina mukanani.

















Sain viikolla miäheltä yllärin, kun laitoin hänet asioille ostamaan uusinta Jeanne d' Arc Living - lehteä. Sitä ei ollut vielä saatu lempparikauppaani, mutta kun kauppalapussa luki, että tuo jotain tullusta, sain ihanan valkoisen kirjan.
Ah, mikä teos!
Tätä olen selannut uudestaan ja uudestaan, kauniita kuvia ja aina löytää jotain uutta ja kivaa nähtävää.
Kyllä tällä hetken saa itsensä unelmoimaan, mutta haluaisin minä sen uusimman lehdenkin saada.

Tämä tunnustus tuli Sartsalta minulle takaisin, kiitos sinulle tästä.
En taida tehdä enempää tunnustuksia, olkoon nämä tällä kertaa tässä.
Ota sinä mukaasi, jos et ole saanut omaan blogiisi.

Seihtemän totuutta

Ajoittain joku osaa yllättää minut ja laittaa miettimään asioita itsestäni.

Tämän plakaatin kävin vetämässä perässäni Rakkauden talosta, kaunis kiitos sinulle Paula.

Näillä sanoilla blogini huomioitiin. Tulihan tehtyä - ihailen aikaansaavia ihmisiä, varsinkin sellaisia, jotka harrastavat monipuolisesti! Terhi tekee kaikkea mielenkintoista ja kuvaa aikaansaannoksensa kauniisti.

Plakaatin saatuaan pitää tunnustaa seihtemän asiaa itsestään, hyvä ettei enempää, tässäkin on paljon mietittävää. Lopuksi laitan plakaatin seihtemälle bloggaajalle, jotka vuorostaan kertovat omat tunnustettavansa.

1. Vapaapäivinäni herään monesti samaan aikaan, kuin lähtisin töihin. Puuhailen pitkän tovin, ennen aamupalaa. Tänä aamuna keräilin mädät omenat puiden alta roskiin ja hyvät kuviin. Katselin kuvattavaksi sopivia syksyisiä kohteita ja käytin itselaukaisijaa omakuvaani.

2. Katselen paljon elokuvia,tallenteita, inhoan mainoksia. Monta mukavaa elokuvaa odottaa koneella.

3. Minulla pitää olla aina jotain käsillätekemistä, yksi työ viimeistelyssä, pakko löytää uusi malli äkkiä. Valinnanvaraa löytyy niin ohjeissa kuin langoissakin.

4. Inhoan autoilua. Pitkät työmatkani saavat minut ärsyyntymään harvase päivä. Ja se käyttämätön vilkku, ymmärtääkö kukaan sen tarkoitusta?!

5. Vaikka tiedän, ettei kotimme seinät riitä enemmän tavaran keräämiseen, käyn jatkuvasti kirppareilla katsomassa uusia aarteita. Eilen löysin ihanan marjakorin, aamulla keräsin sinne käpyjä.

6. Ihannoin tyylikkäitä ihmisiä ja nautin saada olla oma itseni. En jaksa panostaa kuin hiusten pesuun ja ripsiväriin.

7. Odotan syksyn kylmiä ilmoja ja uuden keramiikkakurssin alkua. Haluan tehdä lisää kukkaruukkuja piha - aidanteelle.

Itse annan tämän plakaatin näille blogeille. Kurkkailen päivittäin näihin ja moniin muihinkin blogeihin, kauniita neuleita ja elämänmakua.

1. Pamin puminat

2. Outi oikein nurin

3. Sartsan soolosilmukka

4. Villanne

5. Rantapuikko

6. Kangaskasa

7. Zelda

Toivottelen teille kaikille mukavaa viikonloppua. Itse menen huomenna töihin, viimeinen lyhyt lauantaivuoro odottaa, sitten siirrytään pidempiin aukioloaikoihin. Mitään suurempia suunnitelmia ei päiviin ole mahdutettu, mutta tuon ison ampparipesän voisi käydä siivoamassa pois leikkimökin istuinlaatikosta.