Kultainen kukko

 Pienellä vaivalla haljusta kukosta tuli kultainen. Pullo kilikalimaalia ja taas loistaa! Litukan riikinkukko on viettänyt vuotensa ihan unholassa terassin kulmilla, riippapihlajan alla, eikä se tullut ollenkaan huomatuksi. 

Kopioin, luvatta, kuvan Paulan päivityksestä. Sorry!

Irrottelin osat toisistaan ihan vetämällä ne erilleen ja asettelin puuliiterin nurkille kuormalavan päälle. Puhaltelin isoimmat hämähäkinseitit koloistaan.

Maalasin pinnat kahteen kertaan niin, että hirsiseinäkin sai osansa. Kolmas maalikerros suhuteltiin siipien alle peittäen lopunkin sinisyyden.

Miäs halusi kukon asettuvan sisääntulon puolelle ja siihen se sitten tällättiin kivikkomaahan. Jalkojen alle soviteltiin muutama kivi ja varpaiden päälle lisää. Takapihalla tässä oli kiinnityksessä pitkät harjateräskaaret, mutta kivikkomaassa se ei ihan heti onnistu.

Kukko oli jo ihan kenossa aamulla.  Mahtaako sitä huimata? Kotiin tulessamme se pötkötti pyrstösulkineen nokka maassa. Murjotti!

Nyt sille piti laittaa lisää kiviä kintuille, auts. Kivoja tällaiset pienet projektit, kun voi ulkona puuhailla maalien kanssa. 

Nuorimmainen täyttää tänään 25-vuotta. Voi mahdoton miten nämä vuodet onkaan menneet nopeaan. Hän täytti juuri kymmenen, kun aloitin blogin kirjoittamisen. Onnea!

Kohti keskikesää

Tuulessa kevyesti keinutellen 

Keijunkukat on kyllä kiitollisia ja kukkivat kauan. Niitä ei täydy tukea, kun ne ei juurikaan kaatuile. Joudun välillä seisomaan kukkapenkissä, mutta ne ei ota itseensä siitäkään. Viime syksynä maalasin pergolan ristikot ja seisoin tikapuilla päivästä toiseen perennapenkkien päällä. Olin melko varma, että joudun keväällä tekemään paikkuuta, mutta ei tarvinnut. Kaikki voi hyvin ja kasvusto vain villiintyy. Tarjosin korvaavia taimia miniälle, kun häneltä hävisi nämä talvella. Vielä taimet ei vaihtaneet omistajaa. 

Vuodesta toiseen tuo pihakoriste vihreistä pulloista kiinnostaa. Se on tehty 6 mm harjateräksestä, niputettu kasaan ja painettu maahan. Pullot on pysyneet ehjinä. Tällä ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla.

Kaikista pilvistä ei tule vettä

Minusta pyöreä muoto on kaunis. Ukkolaukka.

Pioni

Valkoiset pallot on laukkoja ja etualalla akileija. Näiden takaa pilkistää suuren kukkamaan pikkusärkynytsydän.

Olen lisännyt akileijojen kasvustoja. Jos käyn puutarhalla, etsin aina uuden juurakon. 

Blue Barlow

Kurjenmiekka

Lupaus upeasta kukinnosta, pioni.

XXL-koko

Kuunliljoissa on upeita sävyjä. Minulla on monta eri lajiketta, joista suurin kasvussaan on tuo ylin ja tässä se ei ole vielä koko mitassaan.

Syreeni, Moskovan Kaunotar.

Vuosi sitten kävimme juhannuksena Tuurissa, josta ostimme tämän Punatammen.

Lumipalloheisi

Olen erityisen ilahtunut tähän heti ensimmäisistä limenvihreistä palluroista. Kukinnan jälkeen täytyy miettiä tälle vähän lisätukea, kun isot kukinnot makoilee nyt takanaan olevan suuren kivenlohkareen päällä, eikä kaikki kauneus tule näkyviin. 

Monasti saa lukea, että on jouduttu hävittämään koko kasvusto, kun sen täyttää ötökät. Meillä ei ole ollut haittaa mistään.

Pensas on vielä niin matala, etten ole tehnyt siihen harvennusleikkaustakaan. Se kannattaa tehdä keväällä. 

Painavat kukinnot saattavat katkoa oksia.

Tämän nähdäkseen täytyy kävellä luhdin taakse. Tai sitten katsella sitä miähen pajan pihasta. 

Luhdin takana pörhistelee suuret Terijoensalavat, joita katkoin keväällä.

Tässäkin pallomainen muoto

Sumuisina aamuina

Etupihan perennapenkin laatoitus on aina vain samassa vaiheessa. 

Samaisena aamuna 5 min. myöhemmin, kun olimme päässeet jo liikkeelle.

Suomu

Onko juhannuksesi luvattu lunta? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kylmä viima jäätävästi puhaltaa muutaman hiutaleen ilmoille. Viikonloppuna saimme nauttia ihanan raikkaasta Suomen suvesta. Äkkiäkös siitä puheenaiheen saa, säästä meinaan. 

Jos olet nähnyt tällaisen paidan aiemmin tässä blogissa, et ole väärin nähnyt. Se ei ole tämä, vaan tämä. Tai oikeammin ne. 

Tässä paidassa on sama väritys, kuin omassani, mutta koko on pienempi, M.

Lankaa kului 0, 515 kg.

Malli Suomu.

Itse en ole jemmannut omia paksuja villiksiä mihinkään kesäpiiloon, vaan olen ottanut kylminä aamuina käyttöön. Paita vain paranee käytössä. Ja tuulettuu kesäisillä keleillä. Sen minkä villa lämmittää, sen se myös viilentää. 

Pässinpää

Aika vähiin on jäänyt kaikki sisustusjutut, kun tuntuu, että nyt on valmista, eikä täydy mitään puuhailla. Kuitenkin aina on jotain puutteita tai muuten mukava mööbleerata, että sitten onkin kiva syy kurkkia mitä tarjontaa on lähiseudulla. 

Iittalassa käydessämme kerroin, että poikkesin Pässinpäässä. Olin ihan innoissani, kun huomasin heidän valikoimassaan olevan nämä seinävalaisimet joita olen suunnitellut makuuhuoneeseen. 

Kun käppäilin kaupasta kahden valaisimen kanssa ulos ja olin ihan innoissani! Olin arponut ostanko mustat. Ne oli ensimmäisenä kädessäni. Valkoiset olisi olleet myös mieluisat. Kun tälle messingin väriselle löytyi pari, oli päätös tehty. 

Nämä ne ovat.

Viikon varrella olin jo ottamassa kehystä pois ja siirtämässä sitä vastakkaiselle seinälle, jonka edessä on askartelupöytäni. Jos kehys olisi nostettu tuolle edellä mainitulle seinälle, olisi se vaatinut ryhtymistä siivousurakkaan, koska työpöydälleni on jumiutunut yksi pitkäkestoinen projekti. 

Kehyksen kokoamisesta löytyy päivitys.

No nyt on lisää lukuvaloa, jos sitten jaksaa päivän puurtamisen jälkeen vielä illalla lukea sängyssä.

Joka aamu ja ilta katson, kuinka toukokuussa ostamani variegata monstera voi. Ja kyllä se voi paksusti! 

Poikanen tulossa. Aamulla ei vielä ollut, mutta päivällä huomasin.