Pöytäliina

Hyvässä jemmassa, mutta kuitenkin vuosienkin päästä löydettävissä ollut pöytäliina ilahdutti niin paljon, että laitoin sen heti pesun ja silityksen jälkeen pirtin pöytään.

Että olen tätä etsinyt. Monta kaappia ja laatikkoa tyhjentänyt, luullut jo heittäneeni roskikseen, mutta voihan sitä iloa ja riemua, kun kulma alkoi pilkottamaan ja iloinen jälleennäkeminen sai suupielet venymään.
Tykkään tästä liinasta tosi paljon. Tein tämän tyttären rippijuhliin, öh, vuosia sitten. Samaan sarjaan kuuluu pitkät pellavaiset verhotkin.

Kankaiden välissä on ohut vanu ja valmis työ on koneella tikattu. Tässä on juurikin sen verran punaa, että saa liina olla käytössä hyvän tovin. Ainakin joulun ajan.

Pirttiin on kannettu jo kuusi. Meinaan huonekuusi. Viherkasvi viihtyy viileähkössä huoneilmassa, jota meillä ei ole. Palelen jatkuvasti ja siksi lämmitän uunia lähes joka toinen päivä.
Kasvi pitää auringonvalosta. Niin minäkin. Saimme molemmat tänään vähäiset auringonsäteet.
Kuusen voi viedä kesällä ulkoilemaan, mutta ei paahteiseen paikkaan. No, sen näkee kesällä, onko kasvissa henkeä, vai lähteekö ulkoilemaan himppasen aiemmin.

Valkoiset joulutähdet ja suuret ritarinkannukset ovat jo hyvässä kukassa. Mitä lähemmäksi joulua edetään, sen enemmän kauniita kukkijoita kantautuu pirtille.