sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Ellivuori

Ai että, kevättä kohti! Helmikuu vaihtui lumen peittäessä tienoot ja kyllä valkoinen peite valaisee päivän. Nuhjua, vesisadetta ja ihan pikkiriikkisen aurinkoa osui viikonlopun sääkartalle. 
Viikolla ole niinkään väliä, miltä päivä näyttää, kun kuitenkin sisätiloissa ollaan koko päivä. Viime viikolla oltiin liikkeellä illatkin työn vuoksi yhtä iltaa lukuunottamatta. Perjantaiaamuna oli jo havaittavissa melkoista turnausväsymystä. Siksi onkin kiva, ettei ole ollut mitään pakollista menoa viikonloppuna, että on saatu huilata. Jokin arkirytmi päällä kaiken aikaa, kun tänäänkin heräsin jo viideltä. Järks!
Olemme nyt saaneet kaksi erilaista ehdotusta keittiöedustajilta. Jänskättää ja malttamattomana odotan näkeväni vielä lisää. 
Toinen ehdotus on oikein mieleinen, kun säädettiin vaakalinjat kohdilleen ja jatkuvuutta ajatellen keittiö kestää kodinkoneiden vaihtamisen. Olen pohtinut värejä, tahdon kaiken ja seuraavassa hetkessä en yhtään aiempia sävyjä. Minun pitää päästä maalikaupoille, että saan katsoa värin kaapinoviin, seiniin, välitilaan ja lattiaan. En halua jotain välttävää, jonka voi vaihtaa myöhemmin uudestaan, vaan haluan nähdä värin vuodenaikojen valonkierrossa sopivaksi kokonaisuuteen.
Haluan päästä kodinkonekaupoille, jossa näen muitakin vaihtoehtoja, kuin edustajan esittämät. Meillä on rippikouluikäinen tiskikone, uusi mikro, pari vuotta vanha hella, joka nyt kuitenkin on vaihtumassa uudeksi. En halua hätiköidä, uutta mittavirhekeittiötä, jollainen meillä on nyt. Vältän turhia kaapistoja, koloja ja turhakkeita, joita ei kuitenkaan hyödynnetä. 
En halua maksaa mistään kivasta, joka on nyt, mutta onko se 10- vuoden kuluttua. 
Mietin käytössä olevat tekstuurit, joista pidän. Tupakeittiöstä näkyy ja sinne näkyy. 
Keittiöön oleellisesti kuuluu myös puuhella ja -uuni. Niiden ympärillä oleva laatoitus pitää myös purkaa ja miettiä uusi pinta.
Jossain hurjissa suunnitelmissani olen miettinyt lasityötä uunin päälle, mutta sitä ei voi jatkaa puuhellan päälle. Monta palikkaa ja mahdollisuutta tehdä Huvikumpu!
Kauppakierroksellani löysin suloisen Mailegin pupun. Enteilee jo pääsiäistä. En ole vielä hakenut muita pupusia näkösälle, mutta eiköhän tämä saa pian kaverit lähelleen. Samalla kierroksellani ostin myös ihastuttavan orkidean kukkakaupan loppuunmyynnistä. Näytti niin kauniilta pastellisävyssään. Vahvat talviset sävyt tekstiileissä saaavat kohta vaihtua kevään raikkaisiin.
Viherkasveissani ei ole montaa kukkivaa, joten tällainen kukkarunsaus huomataan. Toivottavasti saan tästä monivuotisen ystävyyden. Yhden juurakon joudun ulkoistamaan, kun se kellastutti kaikki lehtensä.
Ajelimme lauantaina lounastamaan Ellivuoreen, jossa oli paikan 50-vuotispäivä. Lounas, sekä illallinen tarjottiin - 50 % alennuksella täysin lautasin. Että oli hyvää! Oli kiva päästä ihan valmiiseen, varsinkin miähen, joka aina häärää keittiössä. Ruoka oli mennä silmien taakse. 
Paikka on laitettu niin kauniiksi ja viihtyisäksi. Monen monituiset kerrat on nämäkin mäet kiemurrettu, kun lapset halusivat laskettelemaan. Pärräreissulla mutkitteleva tie vie, mutta pintavikaisena reitti on aivan kauhistattavassa kunnossa. 
Hyvin levänneenä kohti uutta viikkoa ja haasteita.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Teillä on aina sitä remonttia. Kiva katsella minkälaisia valintoja teet. Me aina puhumme meidän remontista niinkuin olisi juuri tehty ja siitä on kuitenkin 10v. Paitsi keittiön kaapistoon on ovet vaihdettu 4v sitten. Meillä on valkoiset korkeakiiltoiset ja olen todennut hyväksi. Mitään muita en huolisi. Voi että,tuota olohuoneesi pöytää yhä ihailen suuresti.T.Intsu

TeSa kirjoitti...

Ysärin jäljet näkyy asumisessa! Koti päivittyy uudelle vuosikymmenelle talouden mukaan, siksi remontti näkyy kodissamme jatkuvasti.

Sartsa kirjoitti...

Vapaapäivät, jolloin ei ole mitään suunnitelmia, on ihania! Voi tehä mitä huvittaa :)
Ihmeellisen suurella tarmolla käytte taas uuden remontin kimppuun ;D Tekemisen puutetta taitaa olla?
Onhan se ihanaa, kun tilat uusiutuu. Meilläkin pitäis tehä keittiöremontti päivittämisen takia. Se antaa oottaa itteään vielä.

TeSa kirjoitti...

Tyhjät kalenterinsivut on ❤
Toki nautin menoista ja tehtävistä, mutta onhan tämä alkuvuosi ollut taas melkoista menoa. Siksi tämä suuri projekti ei oikein nytkähdä kunnolla alkuun. Mutta kaikkemme taas annamme, ei mennä riman ali, ei.

Liisan kotona kirjoitti...

Siinä sitä onkin mietittävää, kun keittiötä suunnittelee. Itsekin ostin ison Mailegin pupun. Jotenkin ne on niin ihania. Olen myös jonkusen kerran käynyt Ellivuoressa, mutta siitä on jo vuosia.

TeSa kirjoitti...

Ellivuori on päivittynyt kauniisti tälle vuosikymmenelle, iso suositus.

Saija kirjoitti...

Jännityksellä odotan keittöremppaanne. Onneksi ei ole itsellä edessä vielä vuosiin, huh!
Muistan Ellivuoren lapsuudesta. Kävimme siellä joskus syömässä ja oltiin yötäkin, mikä oli ihan juhlaa. Siellä oli paljon viherkasveja ja juostiin käytävillä ihan hulluna :)

TeSa kirjoitti...

Vanhasta Ellivuoren sisutuksesta jäin kaipaamaan Eero Aarnion punaista Kuplatuolia heti aulasta.